KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Mistä Sotšin kisat muistetaan?

Venäjän presidentti Vladimir Putinille Sotšin kisat on henkilökohtainen projekti.

Venäjän presidentti Vladimir Putinille Sotšin kisat on henkilökohtainen projekti. Kuva: Lehtikuva/ Alexei Nikolsky

Jouko Joentausta
31.1.2014 8.36

Viimeinen sana

Sotšin olympialaiset ovat jo ovella. Viikon päästä kaupungissa on täysi rähinä päällä – lumilautailijat ja taitoluistelijat ovat jo ehtineet aloittaa kisaurakkansa.

Sotši ei jääne olympiahistoriaan niinkään urheilijoiden sankariteoista eikä niistäkään asioista, joista Venäjän presidentti Vladimir Putin ehkä laskelmoi runtatessaan KOK:n kokouksessa 2007 kisat Mustanmeren rantakaupunkiin.

Putin on ottanut kisahaasteen ihan henkilökohtaisena projektina. Ei olekaan kaukaa haettua kutsua Sotšin olympialaisia ”Putinin kisoiksi”. Vielä oikeampi määritelmä voisi olla ”Putinin ja hänen miljardöörikaveriensa kisat”.

ILMOITUS
ILMOITUS
Samalla jotkut bisnesmiehet hierovat karvaisia kouriaan.

Rahaa on kisojen järjestelyihin, niin kisapaikkoihin kuin infrastruktuurin rakentamiseen, käytetty enemmän kuin missään tähän asti pidetyissä talviolympialaisissa. Sotšin kisojen arvellaan maksaneen vähintäänkin noin 35 miljardia (35 000 000 000) euroa. Tätä ennen kalleimmat talvikisat järjestettiin 2010 Kanadan Vancouverissa. Ne maksoivat noin kahdeksan miljardia euroa.

Putinin kisojen kallista hintalappua voi yrittää ymmärtää sitä taustaa vasten, että lomakaupunkina tunnettu Sotši on laajan Venäjän lämpimin paikka. Lunta siellä ei ole nähty juuri koskaan. Mustanmeren rantaan on nyt rakennettu kisa-areenoita toinen toisensa viereen ja muutaman kymmenen kilometrin päähän lumisille vuorille neitseelliseen, osin suojeltuunkin maastoon vielä toinen mokoma lisää. Lentokentän, rautatien ja monikaistaisen maantien rakentamisessakaan ei ole kitsasteltu – monet on häädetty kotikonnuiltaan.

Kaikki on nyt rakennettu vain olympialaisia varten. Samalla jotkut bisnesmiehet hierovat karvaisia kouriaan.

Rahasummat ovat nousseet sellaisiin hyperlukuihin, että niitä on vaikea ymmärtää. Kriitikoiden mukaan kaiken olisi saanut halvemmalla, jos rahaa ei olisi valunut lahjontaan.

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan korruptioon on humahtanut vähintään kolmasosa menobudjetista eli reilusti yli kymmenen miljardia euroa. Useiden rakennusprojektien takaa löytyvät monien oligarkkeina tunnettujen Putinin kavereiden nimet.

Korruptio ja väärinkäytökset eivät valitettavasti ole uusi ilmiö suurten urheilukisojen rakennustöissä. Aihe oli vahvasti esillä, kun Peking valmistautui 2008 kesäkisoihin. Silloin asukkaiden pakkohäätöjä oli vielä Sotšiakin enemmän. Vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen isäntä Qatar ei myöskään saa puhtaita papereita ainakaan siirtotyöläisten kohtelusta ja suoranaisesta riistosta.

Putinin tarkoitus oli alunperin nostaa kisoilla omaa ja myös Venäjän imagoa. Nyt on käymässä päinvastoin. Vahvat korruptioepäilyt syövät luottamuspääomaa ja kasvaneet turvallisuusriskit saavat monet ulkomaiset turistit pysymään kotisohvilla.

Myös Ukrainan tilanteella lienee oma vaikutuksensa turistiliikenteeseen.

Toivottavasti turvallisuusuhat eivät konkretisoidu. Kaikki on kuitenkin mahdollista, vaikka kisat ovat todennäköisesti historian tarkimmin vartioidut olympialaiset.

Sotšin kisojen yhteydessä on paljon puhuttu Venäjän ihmisoikeuksien tilasta ja tulevaisuudesta. Tuskin suurempia loukkauksia tapahtuu itse kisojen aikana, mutta oma mielenkiintonsa on seurata, onko olympialaisilla ja niiden julkisuudella vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen Venäjällä.

Kansainvälinen media seuraa tarkoin ”homopropagandan” kieltävän lain vaikutuksia kisojen aikana. Todennäköisesti löytyy urheilijoita, jotka haluavat osoittaa mieltään tuota lakia vastaan. Putinin hallinto on omilla toimillaan itse asiassa tehnyt kisoista näyttävän foorumin lakia vastustaville mielenilmauksille.

KOK korostaa jälleen, ettei politiikkaa ja urheilua pidä sekoittaa keskenään. Urheilu on kuitenkin aina ollut osa politiikkaa.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki oli suunnitellut käyvänsä kisoissa, mutta aikataulu taitaa tehdä tepposet. Samaan aikaan nimittäin Madridissa järjestetään myös latinalaisen maailman suurin taidemessu ARCOmadrid, jonka teemamaana on tänä vuonna Suomi. Mukana on kymmeniä suomalaistaiteilijoita ja -gallerioita.

Käy Arhinmäki sitten Sotšissa tai Madridissa, niin todennäköisesti hän on heiluttamassa Suomen lippua väärässä paikassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Vasemmistolla on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Kolumni: Ahdistunut vasemmisto ei voi taantua vain vastavoimaksi oikeistolle

Uusimmat

Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä jopa vähemmän kuin koronapandemian pahimpina aikoina.

Työnantajilta kylmä suihku Orpon puheille: työllistämisaikeet loppuvuodelle heikentyneet

Aasiassa ja Tyynenmeren alueella on 200 000 kätilön vajaus. Kuvituskuvassa pakistanilainen terveydenhoitajanainen vauvansa kanssa.

Aasiaa rasittaa ankara kätilöpula

Tuoreen tutkimuksen mukaan vastakkainasettelu oli eduskunnassa kovinta 1970-luvulla, jolloin sitä aiheutti suhde Neuvostoliittoon.

Vastakkainasettelu oli eduskunnassa huipussaan 1970-luvulla, nyt tilanne ei ole poikkeuksellinen

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
03

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
04

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 
05

”Kaikkien aikojen huijaus” – Hallitus romahduttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Biomädättäjä muuttaa jätteen toivoksi

07.09.2025

Max Seeckin Petetty jää harmillisen persoonattomaksi trilleriksi

07.09.2025

Keniassa tehdään sokeriruokojätteestä biohiiltä

07.09.2025

Riian sensaatio: Susijengi nitisti Serbian!

07.09.2025

Mezcal-buumi räjähti – agavea viljellään ennätysmäärä, mutta tuottajat kärsivät ja metsät katoavat

06.09.2025

Monilahjakas Anna Äärelä pyyhkii pölyt poliisiromaanista loistavalla esikoisdekkarillaan Mene mene mene

06.09.2025

Konflikteista ilmastotekoihin – pakolaiset osana ilmastokamppailua Keniassa

06.09.2025

Islantilaisdekkari Mies varjoista kompastuu huonoon rytmitykseen ja ennalta arvattavaan lopputulokseen

05.09.2025

Hallituksen täysin poikkeuksellinen sekoilu ulkopolitiikassa pöyristyttää oppositiota – Lindtman väläyttää välikysymystä

05.09.2025

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

05.09.2025

Sinimustan hallituksen kaunapolitiikkaa, Honkasalo sanoo elokuva-alan leikkauksesta

05.09.2025

Hallituksen rivit hajallaan Elina Valtosen hyväksymästä Palestiina-julkilausumasta

05.09.2025

Lohikoski: Hallitus ajaa kulttuuria alas täysin harkitusti

05.09.2025

Unohdettu pohjalaiskirjailija kuvasi maaseudun köyhälistön taistelua jokapäiväisestä leivästä

05.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään