Hiustyylikin laitetaan syyniin, kun ihminen haluaa korjata sukupuolensa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreesta raportista selviää, että monet eurooppalaiset maat rikkovat räikeästi sukupuoltaan korjaavien ihmisten oikeuksia.

Suomenkin hyväksymien kansainvälisten suositusten mukaan juridisen sukupuolen, eli henkilöllisyystodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamisen on oltava nopeaa, avointa ja sujuvaa.

Muutosprosessissa on kunnioitettava ihmisten yksityisyyttä ja ihmisarvoa.

– Juridista sukupuoltaan muuttavaa ihmistä ei saa pakottaa mihinkään lääketieteellisiin tutkimuksiin tai hoitoihin, sanoo Amnestyn Tiina Oikarinen.

Järjestön Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän asiantuntijana toimivan Oikarisen mukaan valtioiden on kunnioitettava ihmisten oikeutta määritellä oma sukupuolensa.

Sterilisaatioita ja hormonihoitoja

Juridisen sukupuolen muuttaminen on tutkituissa maissa mahdollista vain, jos ihminen suostuu terveydenhuoltojärjestelmässä tehtäviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, kuten hormonihoitoihin, sterilisaatioon tai leikkauksiin.

– Kaikkien raportissa tutkittujen maiden lainsäädännöt luovat tilanteen, jossa juridisen sukupuolen muutosta hakeva henkilö joutuu luopumaan toisista ihmisoikeuksistaan, kuten fyysisestä itsemääräämisoikeudestaan tai oikeudestaan yksityiseen ja perhe-elämän suojaan, sanoo Tiina Oikarinen.

Suomessa juridisen sukupuolen muuttaminen edellyttää myös avioliitossa olevien vaihtavan siviilisäätynsä rekisteröidyksi parisuhteeksi.

Viisi tutkituista maista vaatii juridista sukupuoltaan muuttavia ihmisiä olemaan lisääntymiskyvyttömiä. Suomessa vaatimus voi johtaa pakotettuun hormonihoitoon.

Jopa hiustyyliä arvioidaan

Suomen lisäksi viidessä muussa tutkitussa maassa juridisen sukupuolen muuttaminen edellyttää laajoja selvityksiä henkilön sukupuolikokemuksesta. Selvityksen saaminen kestää usein vuosia.

Monet raporttiin haastatellut transihmiset pitivät tutkimuksia hyvin nöyryyttävinä.

Useat heistä kokivat, että heidän täytyi esimerkiksi psykologin haastatteluissa olla korostetun maskuliinisia tai feminiinisiä saadakseen tarvittavan transsukupuolisuus-diagnoosin.

– Melkein ensimmäiseksi minulle sanottiin, että hiustyylini on ”naisellinen”. Transtutkimuksissa ihmistä arvioidaan jatkuvasti sen perusteella, miten ”tyttömäinen” tai ”poikamainen” hän on”, sanoo 20-vuotias Juudas Kannisto raportissa.

Nöyryyttäviä tilanteita

Raporttiin haastatellut transihmiset kertoivat sukupuolen juridisen muuttamisen olevan heille äärimmäisen tärkeää. Ilman sitä he eivät pysty hoitamaan arkisia asioitaan ilman, että joutuvat jatkuvasti selittämään toisille omaa sukupuoli-identiteettiä.

Juridinen sukupuoli tulee vastaan esimerkiksi opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa ja matkustaessa.

Haastatellut kertoivat kohdanneensa syrjintää monissa tilanteissa, joissa he joutuvat näyttämään henkilöllisyystodistuksensa, johon merkitty sukupuoli ei vastaa heidän sukupuoli-identiteettiään.

– Henkilötunnuksen näyttäminen on aina yhtä nöyryyttävä hetki, ja kaikki tilanteet, joissa juridinen sukupuoli tulee esiin, saavat ihmiset tuijottamaan hyvin pitkään, raporttiin haastateltu suomalainen 21-vuotias transihminen kertoi Amnestylle.

Lainsäädäntöä uudistetaan

Raportista selviää, että sukupuolen juridista muuttamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan Suomen lisäksi myös useissa muissa Euroopan maissa.

Tuki ihmisoikeusmyönteisille muutoksille kasvaa myös Suomessa.

Raporttiin haastatellut Helsingin ja Tampereen transyksiköiden edustajat ilmoittivat kannattavansa lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimuksen poistamista laista.

Myös valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas ilmoitti Amnestyn seminaarissa viime marraskuussa kannattavansa itsemääräämisoikeuteen perustuvaa lainsäädäntöä.

Suomessa sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuu vuosittain noin 200 ihmistä. Euroopassa elää arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka eivät koe syntymässä määriteltyä sukupuolta oikeaksi.

Raportti The state decides who I am: lack of legal recognition for transgender people in Europe tarkastelee transihmisten oikeuksien toteutumista ja sukupuolen juridisen muuttamisen ehtoja Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Irlannissa, Ranskassa ja Belgiassa.