Viimeinen sana
– Tämä vapaakauppasopimus on hieno asia, eikö olekin. Suomen bruttokansantuotteesta neljäkymmentä prosenttia on vientiä, siksi se on hienoa.
Näin hehkutti ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb joulukuussa. Kysymys oli tietysti Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimuksesta (TTIP), josta neuvottelut alkoivat viime vuoden heinäkuussa.
Stubb teki EU:n komission työtä käskettyä. Aiempien vapaakauppaneuvotteluiden takaiskuista viisastuneena komissio laati viestintästrategian, jossa kerrottiin, miten jäsenmaissa odotettavissa olevaan kritiikkiin tulee vastata. Tietenkin korostamalla sopimuksen myönteisiä puolia ja yksinkertaisesti kiistämällä ikävät.
Yritykset ohjailla kansalaismielipidettä olivat epäonnistuneet.
Salaiselle viestintästrategialle kävi niin kuin niille yleensä tahtoo käydä. Se vuodettiin Euroopan unionin vahtikoiralle Corporate Europe Observatorylle, ja salainen strategia oli hetkessä verkossa kaikkien luettavissa.
Tammikuussa komissio joutui myöntämään, että yritykset ohjailla kansalaismielipidettä olivat epäonnistuneet. Vapaakauppaneuvotteluihin sisältyy investointisuoja, joka kriitikoiden mielestä heikentää valtioiden mahdollisuutta päättää itse lainsäädännöstään. Julkisuudessa on kerrottu monia esimerkkejä siitä, miten suuryritykset haastavat valtioita oikeuteen lainsäädännöstä, jonka katsovat heikentävän mahdollisuuksiaan voittoihin.
EU:n kauppakomissaarin Karel de Guchtin mielestä esimerkit ovat väärinkäsityksiä. Komissaari kuitenkin kertoi muutama viikko sitten, että investointisuojaa koskevissa neuvotteluissa otetaan kolmen kuukauden aikalisä.
Maaliskuussa komissio laittaa vapaakauppaneuvottelujen investointisuojaa koskevan tekstiehdotuksen selvennyksineen nettiin ja kaikki EU-kansalaiset saavat kesäkuun alkuun asti esittää näkemyksiään siitä.
Pisteet kansalaisyhteiskunnalle 1–0.
Käänne on mielenkiintoinen ja todistaa netin kautta verkostoituneen kansalaisyhteiskunnan voimasta.
Vielä Stubbin hehkutuksen aikana komissio oli kiinnostunut vain suuryhtiöiden mielipiteestä, paljasti Corporate Europe Observatory syyskuussa 2013. Komissio pohjusti vapaakauppaneuvotteluja oman ilmoituksensa mukaan 130 tapaamisessa, joista 119 toinen osapuoli edusti suuryhtiöitä tai niiden lobbareita – ja nämä tapaamiset pidettiin suljettujen ovien takana.
Pisteet suuryrityksille 93–7, sillä seitsemässä prosentissa 130 tapaamisesta dialogia käytiin myös kansalaisyhteiskunnan, esimerkiksi ay-liikkeen, kanssa.
Ketä ennen maaliskuussa alkavaa kansalaisten kuulemista on eniten kuultu? Euroopan johtavaa elinkeinoelämän lobbausorganisaatiota BusinessEuropea, autoalan lobbarijärjestö ACEA:a, muita vastaavia elinkeinoelämän kansainvälisiä organisaatioita, ase-, ruoka- ja kemikaalilobbya sekä pankkeja. Niiden lauluja Stubbkin laulaa.
uutiskirje 