Tänään julkistetussa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selviää myös, että kansalaiset näkevät yksityistämisen sijasta yhdistysten ja seurojen roolin kasvattamisessa mahdollisuuksia näiden palvelujen tuottamisessa.
Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen julkisella järjestämisellä on vankka kansalaisten tuki. Tutkimukseen vastanneista useampi kuin neljä viidestä (83 %) pitää liikuntapalvelujen järjestämistä kuntien tehtävänä ja lähes yhtä moni (76%) ajattelee samoin kulttuuripalvelujen järjestämisestä.
Kulttuuripalvelujen osalta vain 46 prosenttia ja liikuntapalvelujen osalta 49 prosenttia on myös sitä mieltä, että julkisia palveluja ei tulisi missään tapauksessa korvata yksityisellä tarjonnalla.
Kansalaiset vs. päättäjät?
Tutkimuksessa esille tullut vastaajien korostama kunnallisten palvelujen ensisijaisuus kertoo ristiriidasta. Kunnallisella päättäjätasolla valmius puuttua nimenomaan kulttuuri- ja liikuntapalveluihin säästöjen aikaansaamiseksi on todennettu useissakin kartoituksissa.
Tutkimuksen johtoryhmään kuulunut professori Hannu Itkonen toteaa tuloksen antavan selkeän viestin siitä, miten tärkeinä ennaltaehkäisevinä hyvinvointipalveluina kansalaiset pitävät kulttuuri- ja liikuntapalveluja.
– Jatkossa onkin mielenkiintoista nähdä, miten päättäjät tähän suhtautuvat, sanoo Itkonen.
– Ymmärtävätkö he näiden palvelujen merkityksen?
Tärkeitä, haluttuja
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut koetaan tärkeiksi, ne ovat haluttuja ja niitä käytetään runsaasti. Palvelujen arvioidaan ylläpitävän ja edistävän kansalaisten kaikinpuolista hyvinvointia ja ehkäisevän sosiaalisia ongelmia.
Hyvinvointi on selvästi yleisin yksilöllinen motiivi harrastaa kulttuuria ja liikuntaa. Tällöin harrastamiseen liittyy yhtä lailla fyysisen kunnon ja mielenterveyden ylläpitäminen.
Keskittäminen, palveluiden rajalliset käyttöajat sekä hintojen korotukset ovat kuitenkin tekijöitä, jotka heikentävät palvelujen laajapohjaista käyttöä.
Merkityksestä ei epäselvyyttä
Tutkimus tuo esille kansalaisten selkeän näkemyksen kulttuuri- ja liikuntapalvelujen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Peräti 97 prosenttia vastaajista katsoo näiden palvelujen lisäävän hyvinvointia ja poistavan sosiaalisia ongelmia. Neljä viidestä näkee niissä merkitystä moniarvoisuuden edistäjänä.
Aktiivisimmin niin kulttuuri- kuin liikuntapalveluja käyttävät korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset yli 55-vuotiaat. Urheilutapahtumissa käyminen on ainoa toiminta, johon korkealla koulutustasolla ei ole selvää aktivoivaa vaikutusta.
Kulttuuritilaisuuksissa käyminen on lapsettomien kotitalouksien, korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten harrastus ja tulot vaikuttavat erittäin paljon myös liikunnan harrastamiseen. Liikuntaharrastus on muuttunut entistä kulutuksellisemmaksi ja välineellisemmäksi, siis taloudellisia resursseja vaativaksi.
Talous jakaa
Taloudelliset tekijät ovatkin omiaan jakamaan kansaa paitsi vähän kulttuuria harrastaviin, myös niukasti liikkuviin. Kansaa jakaa myös palvelujen saatavuus. Jo kolmen kilometrin etäisyys saattaa rajoittaa niiden käyttöä.
Palvelujen sisältöön ja laatuun sekä etenkin kulttuuripalvelujen kattavuuteen ovat tyytyväisimpiä niitä eniten käyttävät, eli yli 55-vuotiaat.
Tyytymättömimpiä niihin ovat alle 40-vuotiaat. Tähän syytä löytyy muun muassa siitä, että näiden palvelujen organisointi vastaa heikoimmin heidän tarpeisiinsa. Lapsiperheissä ja nuorimpien ikäryhmissä on tutkimuksen mukaan myös vaikeinta löytää aikaa liikuntapalvelujen hyödyntämiseen.
Kuntaliitoksissa vaaransa
Kyselyyn perustuvan tutkimukseen liittyvän, Jämsässä suoritetun tapaustutkimuksen, viestinä kuntaliitosten koettiin vaikuttaneen kulttuurin ja liikunnan lähipalveluita heikentävästi. Liitosten vaikutuksena on vaarana syntyä syrjäisiä alueita, joilla juuri näiden palveluiden heikentymisen riski on suuri.
Tutkimus on tehty Jyväskylän yliopistossa kulttuuripolitiikan professori Anita Kankaan ja liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen johdolla. Tutkijoina toimivat Sakarias Sokka, Pertti Malinen ja Petteri Räsänen. Julkaisussa käytetyt tutkimusaineistot koostuvat sosiaalisen median kautta levitetyn kyselylomakkeen 675 vastaajasta, jotka edustavat aktiivisesti kulttuuria ja liikuntaa harrastavia kuntalaisia. Lisäksi Jämsässä haastateltiin 167 tapaustutkimuksen vastaajaa.
uutiskirje 
