”Ovatko valtion kaikki tehtävät tarpeen?”
Kuntien valtionosuuksia ei saa leikata enää eikä uusia sopeutuksia saa tulla, viestitti Kuntaliitto torstaina hallitukselle. Vaadittavat 1 – 1,5 miljardin säästöt julkiseen talouteen on löydettävä tällä kertaa valtionhallinnosta.
Suurempiin säästöihin ei Kuntaliiton mukaan ole varaa, sillä ne vaarantaisivat orastavan kasvun.
– Menosäästöt tulisi siirtää aidosti valtion menoihin, eikä pallotella niitä julkisen sektorin sisällä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi.
Kuntaliiton viesti valtiolle on, että sinnekin tarvittaisiin normien purkua. Uusia tehtäviä on vuosien varrella tullut vanhojen lisäksi.
– Ovatko kaikki valtion toimet tarpeen, Kietäväinen kehotti pohtimaan.
Rakennemuutospaikkakunnat pulassa
Kietäväinen varoitti mahdollisista valtionosuuksien leikkauksista. Ne näkyisivät suoraan kunnallisverojen korotuksina. Pahiten leikkaus osuisi rakennemuutospaikkakuntiin.
Jo nyt kuntalaisen tulosta perittävä kunnallisvero vaihtelee huomattavasti. Kuntaliiton laskelman mukaan 3 000 euron kuukausitulolla ”kalleimmassa” kunnassa joutuu maksamaan vuodessa 1 905 euroa enemmän kuin ”huokeimmassa”. 2 500 euron kuukausitulolla ero on 1 540 euroa vuodessa.
Kuntien valtionosuudet vähenevät tänä vuonna 100 miljoonaa euroa. Samaan aikaan verotuottojen ennakoidaan putoavan merkittävästi. Kun mukaan lasketaan vielä Ukrainan kriisi ja mahdolliset talouspakotteet Venäjälle, kuntien tulopohjien pelätään ohentuvan liiaksi.
– Kun rahat eivät riitä, yhteiskunnan antamia velvoitteita pitää tarkastella uudelleen, Kietäväinen totesi.
”Veronkorotusten tie on nähty”
Periaate julkisen talouden paikkaamiseksi puoliksi veronkorotuksin ja puoliksi menoleikkauksin ei Kuntaliiton laskelmien mukaan ole toteutunut. Verojen osuus on 70 prosenttia, kun kaikki maksukorotukset huomioidaan.
Tuleviin veronkorotuksiin tulisi Kuntaliiton mukaan suhtautua suurella varauksella.
– Veronkorotusten tie on nähty, Kietäväinen totesi.
Kulutusveroja voidaan järjestön mielestä korottaa hieman, vaikka ne ovat jo Euroopan kärkeä. Valtion omaisuuden myynti on yksi vaihtoehto, mutta valtaosa siitä pitäisi käyttää valtionvelan lyhennykseen.
– Osa myyntituloista tulisi varata elvytykseen, Kietäväinen kehotti.
Elvytyskohteita kunnissa riittää, homekouluista laitosten nykyaikaistamiseen. Jos valtion rahoitus kuntien korjausrakentamisessa olisi esimerkiksi 15 prosenttia, sen vipuvarsivaikutus olisi Kietäväisen mukaan huomattavan suuri.
uutiskirje 
