Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA julkisti maanantaina arvo- ja asennetutkimuksen Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen.
Tuloksista selviää, että kolme neljästä (76 %) on sitä mieltä, että vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on hintansa arvoinen. Vain kymmenesosa (11 %) kyseenalaistaa väittämän.
”Suomalaisten valtaenemmistö olisi siis – ainakin periaatteessa – valmis mihin hyvänsä puolustaakseen hyvinvointivaltiota”, EVA tulkitsee.
Samaan aikaan yhtä suuri osuus (75 %) on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Vain 9 prosenttia vastaajista torjuu velkaantumiseen liittyvän syvän huolen.
Markkinoilla liikaa valtaa
Suomalaiset kannattavat hyvinvointivaltiota, mutta suhtautuvat erittäin epäluuloisesti markkinoihin. Vain viidennes (20 %) arvelee, että markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi. Lähes puolet (47 %) hylkää väittämän.
Jyrkimmillään vuosituhannen vaihteessa yli kuusi kymmenestä antoi markkinatalouden toiminnasta kielteisen arvion.
”Penseydestä kielii kuitenkin se, ettei kielteisten arvioiden vähentyminen ole johtanut mainittavampaan positiivisten arvioiden lisääntymiseen”, EVA harmittelee.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kyllä ymmärtävät markkinatalouden logiikan, mutta kielteinen asenne kiteytyy sen suhteessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Markkinoiden mahti ajaa muiden päätöksentekijöiden yli, ajattelee lähes seitsemän kymmenestä (68 %). Toista mieltä on vain yksi kymmenestä (12 %). Kannanotot eivät ole juuri muuttuneet 20 viime vuoden aikana.
Vain puolella puoluekanta
Asennetutkimuksen mukaan vain puolella suomalaisista on vakiintunut puoluekanta. Liikkuviksi äänestäjiksi, eli eri puolueita eri vaaleissa vaihtelevasti äänestäviksi ilmoittautuu neljä kymmenestä (40 %). Vain harvat (7 %) tunnustautuvat nukkuviksi, vaikka viimeaikaisissa valtiollisissa vaaleissa vähintään kolme kymmenestä on jättänyt äänestämättä.
Eniten vakiintuneita äänestäjiä on RKP:n (83 %) ja kokoomuksen (76 %) kannattajissa. Myös sosiaalidemokraattien (68 %) ja vasemmistoliiton (65 %) kannattajat ilmoittavat olevansa verraten vakiintuneita. Myös keskustan (58 %), vihreiden (55 %) ja kristillisdemokraattien (54 %) äänestäjät ylittävät 50 prosentin rajan. Perussuomalaisten äänestäjistä vähemmistö 46 prosenttia ilmoittautuu vakiintuneiksi.
34 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei mikään puolue aja itselle tärkeitä asioita.
Vasemmistoon itsensä sijoittaa 32, keskelle 26 ja oikeistoon 43 prosenttia suomalaisista. Janan ääripäiden kannatus on vähäistä.
Jos ei kansa luota poliitikkoihin, niin vielä vähemmän toimittajiin. 60 prosenttia on sitä mieltä, että toimittajat ohjaavat liikaa mielipiteitä.