Näitä kysymyksiä pohditaan Jukka Kärkkäisen ja Sini Liimataisen ohjaamassa elokuvassa Näin unta elämästä, joka on ensimmäinen suomalainen elokuvateatterilevityksen saava dokumentti itsemurhasta.
Elokuvassa kuusi eri tavoin itsemurhan kanssa tekemisissä ollutta suomalaista kertoo tarinansa avoimesti.
Suomessa tehdään vajaat 900 itsemurhaa vuosittain, eli noin 2–3 päivässä. Luku on enemmän kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolee suomalaisia vuosittain. Yleisyydestä huolimatta aihe on tabu, josta ei juurikaan puhuta julkisesti.
Suomessa tehdään vajaat 900 itsemurhaa vuosittain, eli noin 2-3 päivässä.
Epäonnistumisen pelko
Eläkkeellä oleva poliisi ja rikostutkija Antti Timonen valitsi poikkeuksellisen avoimen linjan sen jälkeen, kun hänen Panu-poikansa päätyi itsemurhaan 25-vuotiaana. Panu löytyi kuolleena asunnostaan yhdeksän vuotta sitten. Teko vaikutti tarkoin harkitulta, sillä se oli tehty siten, että itsemurha varmasti onnistui. Panu oli ollut lahjakas ja suorituskeskeinen nuorukainen, jolla oli itsensä suhteen valtavat vaatimukset. Menestymisen paineisiin liittyi pessimistinen luonne ja taipumus eristäytyä muista ihmisistä.
– Oli vaikeaa saada poika kertomaan, miltä tuntuu, kun tämä sulkeutui niin lujasti kuoreensa, muistelee Antti Timonen.
Timonen kertoo, että jälkeenpäin tarkastellen Panu oletettavasti kärsi piilevästä masennuksesta. Hän kuitenkin korostaa, että mielenterveyden ongelmat eivät liity kaikkiin itsemurhiin, vaan tapaukset ovat usein paljon moniulotteisempia.
– Panun ongelma oli epäonnistumisen pelko ja häpeän tunne. Hän oli huono kestämään pettymyksiä. Saattaa olla, että Panu mietti itsemurhaa pitkän aikaa, mutta hän osasi peittää ajatuksensa liian hyvin ja esittää pärjäävää, Timonen miettii.
Vertaistuki helpottaa omaisia
– Kuoleman lopullisuuden tajuaminen pysäyttää, kertoo Antti Timonen omista tunnelmistaan.
Timosen ensimmäinen vuosi Panun kuoleman jälkeen meni kuin sumussa. Menetys ja suru olivat koko ajan päällimmäisenä mielessä. Vuotuiset rituaalit ja juhlapyhät ovat monille omaisille vaikeimpia aikoja. Antti Timosta auttoi surutyössä se, että itsemurhaa käsiteltiin perheen kesken avoimesti.
Timonen sai apua myös työterveyshuollosta ja tutulta psykologilta. Lisäksi hän osallistui itsemurhan tehneiden läheisille tarkoitetun Surunauha-yhdistyksen vertaistukiryhmiin. Oli helpottavaa nähdä, että vastaavaan tilanteeseen joutuneet pystyivät vielä jopa nauramaan.
– Itsemurhaajien omaisten kannattaa hakea aktiivisesti apua ammattilaisilta ja vertaisilta. Tunteita ei ole hyvä painaa alas, myös Surunauhan ryhmäohjaajana toiminut Timonen suosittaa.
– Valitsin tietoisesti avoimen asenteen tapahtuman jälkeen, sillä en tunne asiasta syyllisyyttä tai häpeää.
Nuorten itsemurhariski huolestuttaa
Muutama vuosikymmen sitten Suomen itsemurhatilastot olivat nykyistä synkemmät. 1970-luvun alussa maassa tehtiin noin 1 500 itsemurhaa vuosittain. Tuolloin aloitettiin kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma, jossa koulutettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tunnistamaan piilevä masennus. Projektin lopussa itsemurhien määrä oli laskenut etenkin keski-ikäisten suomalaisten miesten keskuudessa.
– Nykyisin suurimpana ongelmana on nuorten mielenterveysongelmien hoito. Liian usein nuoret joutuvat pärjäämään pelkän lääkityksen varassa ilman psykoterapiaa, vaikka näiden kahden yhdistämisen on todettu olevan tehokkain hoitomuoto masennukseen, kertoo SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme Suomen mielenterveysseurasta.
SOS-kriisikeskus tarjoaa matalan kynnyksen apua vaikeisiin elämäntilanteisiin puhelin- ja verkkoauttamisen kautta, kriisivastaanotoilla ja mielenterveyden koulutuksilla. Kriisikeskuksessa kuka tahansa erilaisten ongelmien kanssa kamppaileva voi saada joko ammattilaisen tai koulutetun vapaaehtoistyöntekijän tukea ilmaiseksi. Valtakunnallinen puhelinkriisipäivystys toimii päivittäin, ja erityisesti öisin avuntarvitsijoita on runsaasti.
– On tärkeää tarjota varhaisen tuen paikkoja. Suomessa on korostuneen individualistinen kulttuuri ja yksin pärjäämisen meininki, mutta ahdistuksen kanssa ei pitäisi jäädä yksin, Ruishalme sanoo.
Näin unta elämästä -dokumentin ensi-ilta oli 28.3. Asiasta enemmän Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
Lisätiedot: nainuntaelamasta.fi.
uutiskirje 
