Attac järjesti eduskunnan kansalaisinfossa keskustelun transatlanttisesta investointi- ja vapaakauppasopimuksesta (TTIP) 26. maaliskuuta. Suuri valiokunta päätti 28. maaliskuuta eduskunnan puolesta Suomen kannan käynnissä oleviin neuvotteluihin.
Hyväksymässään lausunnossa se ottaa myönteisen kannan EU:n ja USA:n välisiin sopimusneuvotteluihin. Valiokunta näkee sopimuksen mahdollisuutena ottaa maailmankauppaa haltuun.
TTIP on samankaltainen kuin OECD:n jo 20 vuotta sitten luonnostelema MAI-sopimus, joka kaatui kuitenkin kansalaisyhteiskunnan rajuun vastustukseen tullessaan julki.
TTIP perustaisi eräänlaisen yksityisen perustuslaki- tuomioistuimen.
Vastaava jo voimassaoleva sopimus on Kanadan, Yhdysvaltain ja Meksikon välinen NAFTA. Sekin kohtasi voimakasta vastarintaa ja osaltaan synnytti zapatistien kapinan, jonka juuret tosin olivat kaukana historian hämärissä.
TTIP-verkoston mukaan sopimukseen sisältyy useita riskejä ympäristölle, kuluttajansuojalle, ay-liikkeelle, yksityisyydelle ja kansalaisoikeuksille. Sen arvion mukaan esimerkiksi Euroopan parlamentin hylkäämä ACTA yritetään sisällyttää sopimukseen patenttisuojaa koskevan IPR-osion muodossa.
”Valmistelu äärimmäisen salaista”
Myös TTIP eteni pitkään hiljaisuudessa, mutta avattiin nyt investointisuojan osalta.
– Valmistelu on ollut vuosia äärimmäisen salaista ja siinä on kuultu hyvin vähän kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja ay-puolta, mutta hyvin paljon kansainvälisten yritysten edustajia, sanoo TTIP-verkoston aktiivi Henri Purje.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen mukaan neuvotteluissa on salattu paljon enemmän kuin neuvottelutaktisesti olisi perusteltavissa.
– Olen myös erittäin huolissani siitä, mitä maailmankaupan vapauttaminen tarkoittaa luonnonvaroille ja ympäristölle, kun päästään huseeraamaan rajoituksetta.
Kaikkiaan Salolainen näki TTIP:n kuitenkin tervetulleena vastauksena Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan ja tärkeänä viennille.
– Suomi on suhtautunut aina myönteisesti ulkomaankaupan vapauttamiseen. Bruttokansantuotteestamme 40 prosenttia tulee viennistä.
Purje puolestaan totesi Suomessa olevan pikemminkin vahvan protektionismin perinteen.
Järjestäytymisen kohtalo huolena
Valiokunta sanoo kannanotossaan, että mailla tulee jatkossakin olla mahdollisuus säännellä tasapuolisesti ja syrjimättömästi investointien kohteita ja ehtoja. Ongelman tästä tekee, että ehtojen kohtuullisuutta tarkastellaan vain kaupan näkökulmasta.
Investoijan ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn osalta valiokunta päätyy suosittelemaan jonkinlaista paranneltua välimiesmallia normaalien oikeuskäytäntöjen sijaan.
Julkisesti rahoitetut palvelut on tarkoitus jättää kauppa- ja investointisopimuksen ulkopuolelle, mutta julkisia hankintoja ei.
Suuren valiokunnan puheenjohtajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan investointisopimus ei voi käydä Suomen lakien yli. Hän totesi, että sekä EU että USA ovat molemmat myös ILO:n jäseniä.
TTIP-verkoston aktiivi Henri Purje huomautti, että USA tunnustaa ILO:n perussopimuksesta vain pari kohtaa, joista kumpikaan ei ole esimerkiksi vapaa järjestäytymisoikeus.
Niin ikään USA:n järjestäytymisaste on alhainen ja yhdysvaltalaisyhtiöt hanakoita estämään yhtiöidensä työntekijöiden järjestäytymistä myös muualla maailmassa.
15 miestä ratkoo puolet riidoista
– Tulen epätoivoiseksi, kun puhutaan vapaakaupasta, vaikka sopimuksella tullaan määrittämään julkista valtaa uudelleen. Välimiesmenettely on aivan pielessä, siitä ei ole erimielisyyttä, totesi kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi.
Hänen mukaansa olennainen taktinen kysymys on, pyritäänkö sopimusta estämään vai muokkaamaan. Nykyiseen menettelyyn ovat tyytymättömiä likipitäen kaikki.
– Joko investointisuojaa sovelletaan muutettuna, jolloin tasapuolisuus- ja syrjimättömyys pykäliä on täsmennettävä, tai sitten välimiesmenettelyä on parannettava ja sen läpinäkyvyyttä lisättävä.
Investointikiistoja kansainvälisesti ratkovassa ICSID:ssä yli puolet tapauksista on ratkaissut 15 välimiestä, joita Koskenniemi kuvailee bisnesluokassa lentäviksi kosmopoliiteiksi.
– Eivät he ole sen parempia eivätkä huonompia kuin muutkaan. Suurimman osan heistä olen tavannut. He ovat ihan okei kollegoita, mutta en äänestäisi heitä Suomen eduskuntaan.
Henri Purje huomautti, että välimiehet ovat usein toimineet aiemmin myös kiistan osapuolina olevien yhtiöiden hallituksissa.
Miljardien eurojen kanteita
Koskenniemi esitti pitkän listan tapauksia, miten välimiesmenettelyssä ratkotaan riitoja. Ulkomaiset terveydenhuoltoyhtiöt esimerkiksi haastoivat Slovakian valtion oikeuteen, kun se peruutti terveydenhuollon yksityistämisen 2006.
Kun Argentiinassa oli massatyöttömyys ja peso devalvoitiin 2002, sijoittajien kanteiden yhteissumma Argentiinan valtiota vastaan oli suurempi kuin koko Argentiinan vuosibudjetti. Argentiina hävisi.
– Me alan asiantuntijat olimme suhteellisen skandaloituneita.
Vuonna 2010 viranomaiset kielsivät jälleenkäsittelylaitoksen sijoittamisen Meksikoon, koska se ei vastannut standardeja. Jälleen päätettiin, että Meksikon on korvattava sijoittajille näiden vaatimat menetykset täysmääräisesti. ICSID:stä todettiin, ettei sen tehtävä ole arvioida ympäristövaikutuksia vaan pelkästään tappioiden määrää.
Ja niin edelleen. Tunnetuimpia tapauksia lienevät tupakkayhtiö Philip Morrisin miljardien eurojen kanteet Uruguayta ja myöhemmin Australiaa vastaan. Kanteita nostetaan päivittäin uusia. Vaateiden pelko näkyy jo valtioiden lainsäädännössä.
Päätös julkisen vallan siirrosta
Koskenniemen mukaan sopimuksessa onkin ennen kaikkea kysymys julkisen vallan rajojen määrittelystä.
– Suomessa on perustuslakivaliokunta ja tuomioistuimet, mutta TTIP perustaisi eräänlaisen perustuslakituomioistuimen, paitsi että se olisi yksityistetty ja toimisi ulkopuolellamme. Eikä sen toimintaan olisi mitään sanottavaa.
Välimiesmenettelyä voidaan kehittää tai standardeja tarkentaa. Ongelmana on kuitenkin sopimustekstien epämääräisyys.
– Ne ovat erittäin yleisluontoisia, kuten syrjimättömyys- ja kohtuullisuusperiaatteet. Juristin näkökulmasta ne ovat niin epämääräiset, yleisluontoiset ja poliittisesti värittyneet kuin vain voivat olla.
Ne ovat juuri niitä standardeja, joiden varaan suuren valiokunnan lausunto eli Suomen neuvottelukanta rakentuu. Koskenniemen mukaan kysymys on siitä, ettei ulkomaisen sijoittajan kohtuus välttämättä vastaa suomalaista kansalaiskäsitystä siitä.
– Uusliberalistisen taloustieteilijän ja sosiaalisen aktiivin kohtuullisuus on tavattoman eri.
”Maailmanlopun skenaario”
– Sanotaan, että juna lähti jo, sopimusneuvottelut ovat jo käynnissä. On kuitenkin häviävän pieni mahdollisuus saada neuvottelut päätökseen kuluvana vuonna. Siinä mielessä juna on mennyt, että kokonaan sopimusta tuskin saadaan enää estettyä, Koskenniemi arvioi.
– EU-komission edustaja totesi, että jos sopimus on huono, sitä ei tarvitse hyväksyä, kommentoi puolestaan Purje.
Joka tapauksessa kyseessä ei missään tapauksessa ole pelkkä kauppasopimus, sillä toteutuessaan se kattaisi valtaosan koko maailmankaupasta ja määrittäisi sen normit uudestaan. Ne ovat luonnollisesti vahvimpien osapuolten mielen mukaisia.
Purje nosti esiin myös ympäristönäkökulman EU:n ja USA:n kaupan harmonisointiin. Jos ilmastonmuutoksen haitat yritetään pitää jotenkuten hallittavina, tulisi teollisuuden päästöjen kääntyä laskuun vuonna 2020.
– Hiilidioksidipäästöt tulisivat kasvamaan. Koko USA:n järjestelmä perustuu fossiilisten tuhlailevalle käytölle, mikä on aivan kestämätöntä. Se olisi katastrofi ja maailmanlopun skenaario.
uutiskirje 