KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vapaakauppasopimus olisi vallansiirto suuryrityksille

Kuva: Lehtikuva/ Georges Gobet

Luotaantyöntävän työnimen taakse kätkeytyy perustavaa laatua olevia kysymyksiä siitä, kenen on valta ja kuka maksaa viulut.

Emilia Kukkala
6.4.2014 9.53

Attac järjesti eduskunnan kansalaisinfossa keskustelun transatlanttisesta investointi- ja vapaakauppasopimuksesta (TTIP) 26. maaliskuuta. Suuri valiokunta päätti 28. maaliskuuta eduskunnan puolesta Suomen kannan käynnissä oleviin neuvotteluihin.

Hyväksymässään lausunnossa se ottaa myönteisen kannan EU:n ja USA:n välisiin sopimusneuvotteluihin. Valiokunta näkee sopimuksen mahdollisuutena ottaa maailmankauppaa haltuun.

TTIP on samankaltainen kuin OECD:n jo 20 vuotta sitten luonnostelema MAI-sopimus, joka kaatui kuitenkin kansalaisyhteiskunnan rajuun vastustukseen tullessaan julki.

ILMOITUS
ILMOITUS
TTIP perustaisi eräänlaisen yksityisen perustuslaki- tuomioistuimen.

Vastaava jo voimassaoleva sopimus on Kanadan, Yhdysvaltain ja Meksikon välinen NAFTA. Sekin kohtasi voimakasta vastarintaa ja osaltaan synnytti zapatistien kapinan, jonka juuret tosin olivat kaukana historian hämärissä.

TTIP-verkoston mukaan sopimukseen sisältyy useita riskejä ympäristölle, kuluttajansuojalle, ay-liikkeelle, yksityisyydelle ja kansalaisoikeuksille. Sen arvion mukaan esimerkiksi Euroopan parlamentin hylkäämä ACTA yritetään sisällyttää sopimukseen patenttisuojaa koskevan IPR-osion muodossa.

”Valmistelu äärimmäisen salaista”

Myös TTIP eteni pitkään hiljaisuudessa, mutta avattiin nyt investointisuojan osalta.

– Valmistelu on ollut vuosia äärimmäisen salaista ja siinä on kuultu hyvin vähän kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja ay-puolta, mutta hyvin paljon kansainvälisten yritysten edustajia, sanoo TTIP-verkoston aktiivi Henri Purje.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen mukaan neuvotteluissa on salattu paljon enemmän kuin neuvottelutaktisesti olisi perusteltavissa.

– Olen myös erittäin huolissani siitä, mitä maailmankaupan vapauttaminen tarkoittaa luonnonvaroille ja ympäristölle, kun päästään huseeraamaan rajoituksetta.

Kaikkiaan Salolainen näki TTIP:n kuitenkin tervetulleena vastauksena Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan ja tärkeänä viennille.

– Suomi on suhtautunut aina myönteisesti ulkomaankaupan vapauttamiseen. Bruttokansantuotteestamme 40 prosenttia tulee viennistä.

Purje puolestaan totesi Suomessa olevan pikemminkin vahvan protektionismin perinteen.

Järjestäytymisen kohtalo huolena

Valiokunta sanoo kannanotossaan, että mailla tulee jatkossakin olla mahdollisuus säännellä tasapuolisesti ja syrjimättömästi investointien kohteita ja ehtoja. Ongelman tästä tekee, että ehtojen kohtuullisuutta tarkastellaan vain kaupan näkökulmasta.

Investoijan ja valtion välisen riitojenratkaisumenettelyn osalta valiokunta päätyy suosittelemaan jonkinlaista paranneltua välimiesmallia normaalien oikeuskäytäntöjen sijaan.

Julkisesti rahoitetut palvelut on tarkoitus jättää kauppa- ja investointisopimuksen ulkopuolelle, mutta julkisia hankintoja ei.

Suuren valiokunnan puheenjohtajan Miapetra Kumpula-Natrin mukaan investointisopimus ei voi käydä Suomen lakien yli. Hän totesi, että sekä EU että USA ovat molemmat myös ILO:n jäseniä.

TTIP-verkoston aktiivi Henri Purje huomautti, että USA tunnustaa ILO:n perussopimuksesta vain pari kohtaa, joista kumpikaan ei ole esimerkiksi vapaa järjestäytymisoikeus.

Niin ikään USA:n järjestäytymisaste on alhainen ja yhdysvaltalaisyhtiöt hanakoita estämään yhtiöidensä työntekijöiden järjestäytymistä myös muualla maailmassa.

15 miestä ratkoo puolet riidoista

– Tulen epätoivoiseksi, kun puhutaan vapaakaupasta, vaikka sopimuksella tullaan määrittämään julkista valtaa uudelleen. Välimiesmenettely on aivan pielessä, siitä ei ole erimielisyyttä, totesi kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi.

Hänen mukaansa olennainen taktinen kysymys on, pyritäänkö sopimusta estämään vai muokkaamaan. Nykyiseen menettelyyn ovat tyytymättömiä likipitäen kaikki.

– Joko investointisuojaa sovelletaan muutettuna, jolloin tasapuolisuus- ja syrjimättömyys pykäliä on täsmennettävä, tai sitten välimiesmenettelyä on parannettava ja sen läpinäkyvyyttä lisättävä.

Investointikiistoja kansainvälisesti ratkovassa ICSID:ssä yli puolet tapauksista on ratkaissut 15 välimiestä, joita Koskenniemi kuvailee bisnesluokassa lentäviksi kosmopoliiteiksi.

– Eivät he ole sen parempia eivätkä huonompia kuin muutkaan. Suurimman osan heistä olen tavannut. He ovat ihan okei kollegoita, mutta en äänestäisi heitä Suomen eduskuntaan.

Henri Purje huomautti, että välimiehet ovat usein toimineet aiemmin myös kiistan osapuolina olevien yhtiöiden hallituksissa.

Miljardien eurojen kanteita

Koskenniemi esitti pitkän listan tapauksia, miten välimiesmenettelyssä ratkotaan riitoja. Ulkomaiset terveydenhuoltoyhtiöt esimerkiksi haastoivat Slovakian valtion oikeuteen, kun se peruutti terveydenhuollon yksityistämisen 2006.

Kun Argentiinassa oli massatyöttömyys ja peso devalvoitiin 2002, sijoittajien kanteiden yhteissumma Argentiinan valtiota vastaan oli suurempi kuin koko Argentiinan vuosibudjetti. Argentiina hävisi.

– Me alan asiantuntijat olimme suhteellisen skandaloituneita.

Vuonna 2010 viranomaiset kielsivät jälleenkäsittelylaitoksen sijoittamisen Meksikoon, koska se ei vastannut standardeja. Jälleen päätettiin, että Meksikon on korvattava sijoittajille näiden vaatimat menetykset täysmääräisesti. ICSID:stä todettiin, ettei sen tehtävä ole arvioida ympäristövaikutuksia vaan pelkästään tappioiden määrää.

Ja niin edelleen. Tunnetuimpia tapauksia lienevät tupakkayhtiö Philip Morrisin miljardien eurojen kanteet Uruguayta ja myöhemmin Australiaa vastaan. Kanteita nostetaan päivittäin uusia. Vaateiden pelko näkyy jo valtioiden lainsäädännössä.

Päätös julkisen vallan siirrosta

Koskenniemen mukaan sopimuksessa onkin ennen kaikkea kysymys julkisen vallan rajojen määrittelystä.

– Suomessa on perustuslakivaliokunta ja tuomioistuimet, mutta TTIP perustaisi eräänlaisen perustuslakituomioistuimen, paitsi että se olisi yksityistetty ja toimisi ulkopuolellamme. Eikä sen toimintaan olisi mitään sanottavaa.

Välimiesmenettelyä voidaan kehittää tai standardeja tarkentaa. Ongelmana on kuitenkin sopimustekstien epämääräisyys.

– Ne ovat erittäin yleisluontoisia, kuten syrjimättömyys- ja kohtuullisuusperiaatteet. Juristin näkökulmasta ne ovat niin epämääräiset, yleisluontoiset ja poliittisesti värittyneet kuin vain voivat olla.

Ne ovat juuri niitä standardeja, joiden varaan suuren valiokunnan lausunto eli Suomen neuvottelukanta rakentuu. Koskenniemen mukaan kysymys on siitä, ettei ulkomaisen sijoittajan kohtuus välttämättä vastaa suomalaista kansalaiskäsitystä siitä.

– Uusliberalistisen taloustieteilijän ja sosiaalisen aktiivin kohtuullisuus on tavattoman eri.

”Maailmanlopun skenaario”

– Sanotaan, että juna lähti jo, sopimusneuvottelut ovat jo käynnissä. On kuitenkin häviävän pieni mahdollisuus saada neuvottelut päätökseen kuluvana vuonna. Siinä mielessä juna on mennyt, että kokonaan sopimusta tuskin saadaan enää estettyä, Koskenniemi arvioi.

– EU-komission edustaja totesi, että jos sopimus on huono, sitä ei tarvitse hyväksyä, kommentoi puolestaan Purje.

Joka tapauksessa kyseessä ei missään tapauksessa ole pelkkä kauppasopimus, sillä toteutuessaan se kattaisi valtaosan koko maailmankaupasta ja määrittäisi sen normit uudestaan. Ne ovat luonnollisesti vahvimpien osapuolten mielen mukaisia.

Purje nosti esiin myös ympäristönäkökulman EU:n ja USA:n kaupan harmonisointiin. Jos ilmastonmuutoksen haitat yritetään pitää jotenkuten hallittavina, tulisi teollisuuden päästöjen kääntyä laskuun vuonna 2020.

– Hiilidioksidipäästöt tulisivat kasvamaan. Koko USA:n järjestelmä perustuu fossiilisten tuhlailevalle käytölle, mikä on aivan kestämätöntä. Se olisi katastrofi ja maailmanlopun skenaario.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään