– Romaneihin kohdistuva väkivalta on ollut nousussa Euroopassa viime vuosien ajan, eivätkä Euroopan unioni tai sen jäsenmaat ole puuttuneet näihin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin kyllin tehokkaasti, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
– On kerrassaan käsittämätöntä, että nykypäivän Euroopassa elää romaniyhteisöjä jatkuvan väkivallan ja pogromi-tyyppisten hyökkäysten uhan alla.
Laajapuron mukaan eurooppalaiset johtajat ovat kyllä tuominneet räikeimmät romaneihin kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset, mutta eivät pyrkineet ehkäisemään niitä.
– Pahimmissa tapauksissa vastuuta on jopa vieritetty romanien itsensä niskoille ja sanottu heidän olevan epätoivottuja ja epäsosiaalisia. Euroopan unioni taas ei ole saanut jäsenvaltioitaan puuttumaan laajaan ja systemaattiseen syrjintään, jota kohdistuu romaneihin ympäri EU:ta.
Kansainvälistä romanipäivää vietetään tänään 8.4.
Syrjintäkielto – periaatteessa
Amnesty Internationalin raportti We ask for justice: Europe’s failure to protect Roma from racist violence tarkastelee romaneihin kohdistuneita viharikoksia ja häirintää Tšekissä, Ranskassa ja Kreikassa.
– Monissa tutkimissamme tapauksissa viranomaiset eivät ole onnistuneet estämään rasistisia rikoksia tai edes varmistamaan, että rikosten motiivi selvitettäisiin perusteellisesti ja syylliset joutuisivat kantamaan vastuunsa. Monissa maissa poliisiinkin on juurtunut rasistisia asenteita, eikä tätä edes myönnetä ongelmaksi, Niina Laajapuro sanoo.
Euroopan komissiolla on valta toimia jäsenvaltiota vastaan, mikäli tämä ei kunnioita EU-lainsäädäntöä. EU:ssa on vuodesta 2000 ollut voimassa etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän vastainen direktiivi. Lisäksi syrjintä kielletään vuoden 2009 EU:n perusoikeusasiakirjassa.
– Euroopan unionilla olisi kyllä lainsäädännöllisiä keinoja ja voimaa, joilla puuttua syrjintään ja rasistiseen väkivaltaan. Toistaiseksi niin ei vain ole päätetty tehdä.
Amnesty International vaatii Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioiden johtoa puuttumaan romaneihin kohdistuvaan syrjintään ja väkivaltaan Euroopassa.
Systemaattista häirintää Tšekissä
Tšekin äärioikeistolaiset ryhmät järjestivät romanien vastaisia mielenosoituksia kymmenissä kylissä ja kaupungeissa ympäri maata kesällä ja syksyllä 2013. Nämä mielenosoitukset ovat systemaattista romanien häirintää.
Romanimies Štefan kertoi Amnestylle: – Ihmiset eivät ymmärrä, että [mielenosoitusten aikana romanien] pitää pysyä yhdessä paikassa ja että lapset…pelkäävät. Tätä kestää koko päivän ja siitä jää trauma…
– Kenenkään ei pitäisi kokea tällaista. Ihmiset kokivat tämän sodan aikana ja mielestäni vuonna 2013 meidän ei tarvitsisi kokea sitä uudelleen.
Häätöjä Ranskassa
Ranskassa asuu 20 000 syrjintää kotimaistaan paennutta romania. He asuvat usein epävirallisissa asumuksissa, joista puuttuu juoksevan veden ja saniteettitilojen kaltaisia perusasioita.
Romaneja häädetään usein kodeistaan ja sekä poliisi että tavalliset kansalaiset ahdistelevat heitä ja hyökkäävät toisinaan kimppuun.
Marraskuun 22. päivän iltana vuonna 2011 poliisi hääti Marseillen kaupungissa St Martin d’Arencin kirkon viereen majoittuneet kymmenen romaniperhettä. Poliisin väitetään ensin suihkuttaneen kyynelkaasua telttoihin, joissa romanilapset nukkuivat, ja sitten tuhonneen telttoja ja muuta romanien omaisuutta.
R joutui poliisin pahoinpitelemäksi. Hän kertoo näin: – Halusin juosta karkuun, mutta en kyennyt näkemään mitään. Näin vain portin edessäni ja yritin päästä sen luokse, mutta lähestyessäni sitä tunsin kuin jalkani olisi mennyt poikki enkä muista enää mitään sen jälkeen.
R joutui leikkaukseen murtuneen reisiluun vuoksi ja vietti puoli vuotta kuntoutuksessa.
Marseillen romanisiirtolaiset eivät yleensä uskalla tai koe, että heille olisi mitään hyötyä ilmoittaa väkivallasta ja häirinnästä poliisille. He eivät luota poliisiin.
Pogromeja Kreikassa
Kreikassa asuu arviolta 250 000–350 000 romania, jotka ovat kärsineet syrjinnästä jo useiden sukupolvien ajan.
Vuosina 2012 ja 2013 läntisessä Kreikassa Etolikon kylässä tapahtui useita pogromi-tyyppisiä hyökkäyksiä.
Irini kertoi Amnestylle 4. tammikuuta 2013 tapahtuneesta hyökkäyksestä. Tuolloin noin 70 ihmistä heitti polttopulloja, kiviä ja lautoja romanien koteihin.
Hän kertoo: – Kun näin heidän tulevan otin lapseni ja lukittauduimme taloon. Lapseni itkivät, huusivat… Olin peloissani. Kun katsoin ikkunasta ulos, tunnistin suurimman osan heistä. Me kasvoimme yhdessä. He heittivät lasipullon ikkunasta ja sytyttivät talon palamaan.
Sinä päivänä mellakoitsijat polttivat tai tuhosivat kuusi taloa ja neljä autoa. Useat romanit kertoivat Amnestylle olevansa sitä mieltä, että poliisi petti heidät tuona päivänä.
Yksi sanoi: – Näin talostani vain kaksi poliisia… He vain katsoivat ja pyysivät ihmisiä lopettamaan. Muuta he eivät tehneet.
uutiskirje 