KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

I maailmansodan valhe paljastui: Lusitania oli ilmeisesti ammuslastissa

Vuonna 1907 valmistunut Lusitania oli jonkun aikaa maailman suurin matkustajalaiva.

Vuonna 1907 valmistunut Lusitania oli jonkun aikaa maailman suurin matkustajalaiva. Kuva: George Grantham Bain

Totuus ensimmäisen maailmansodan kulkuun huomattavasti vaikuttaneesta tapauksesta on tullut ilmi lähes sadan vuoden jälkeen.

Arto Huovinen
6.5.2014 12.11

Saksalainen sukellusvene ampui toukokuun 7. päivänä vuonna 1915 torpedon brittiläiseen matkustajalaivaan Lusitaniaan Irlannin rannikolla. Laivan upotessa surmansa sai 1 198 ihmistä.

Britannia otti kaiken propagandahyödyn irti tapahtuneesta, jonka se katsoi todistavan saksalaisten julmuuden ja häikäilemättömyyden. Lusitanian katastrofista tehtiin julisteita, joita käytettiin sotilaiden värväämisessä ja kotirintaman moraalin kohottamisessa.

Lusitanialla oli myös merkittävä osa ponnistuksissa, joilla pyrittiin saamaan Yhdysvallat liittymään sotaan ympärysvaltojen puolella. Lusitanian uhreista 128 oli amerikkalaisia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Lusitanian tuholla oli valtava propagandamerkitys ensimmäisen maailmansodan aikana.

Yhdysvallat liittyi lopulta sotaan vasta huhtikuussa 1917, mutta Lusitania oli yhä tärkeä perustelu.

Saksalaiset väittivät koko ajan, että Lusitania oli ammuslastissa ja siten ”laillinen” kohde sukellusveneille. Saksalaiset olivat jo etukäteen varoittaneet ihmisiä, jotta he eivät matkustaisi Lusitanialla.

Lusitanian viralliseen lastiin kuului 4,2 miljoonaa kiväärin patruunaa sekä 1 250 tyhjää ammuksen kuorta, mutta ei ruutia, räjähteitä tai sytyttimiä. Sitkeät huhut ovat vuosikymmenestä toiseen väittäneet tämän olleen valhe.

Ulkoministeriön asiakirjat

Keskellä ajankohtaisempia maailman myllerryksiä ei vapunpäivänä Lontoossa tehty arkistopaljastus herättänyt suurempaa huomiota Britannian ulkopuolella. Ulkoministeriön julkistamat asiakirjat vuodelta 1982 antavat pontta väitteille, että Lusitanian lasti ei ollut matkustajalaivalle sopiva.

Julkistetut paperit liittyivät vuonna 1982 yksityisellä taholla vireillä olleisiin suunnitelmiin tehdä sukelluksia ja nostaa esineitä runsaan 90 metrin syvyydessä makaavasta Lusitanian hylystä.

Ulkoministeriön virkailijat olivat tuolloin huolissaan, että tapaus voi yhä ”kirjaimellisesti räjähtää silmillemme”. Puolustusministeriö oli varoittanut ulkoministeriötä, että ”jotain järkyttävää” voi löytyä hylystä.

Korkea ulkoministeriön virkailija kirjoitti, että ”tosiasia on, että hylyssä on suuri määrä ammuksia ja osa niistä on hyvin vaarallisia”. Hän kehotti varottamaan sukeltajia, että he ovat vaarassa menettää ”henkensä tai raajansa”.

Valheelle rakennettu

Britannian ulkoministeriö oli vuonna 1982 huolissaan erityisesti kahdesta syystä.

Toinen oli luonnollisesti se, että olisi tavattoman noloa myöntää aikoinaan historiaan vaikuttaneen tapauksen rakentuneen osittain valheelle, ja että tuota valhetta oli pidetty vuosikymmeniä yllä.

Toiseksi ministeriö pelkäsi, että totuus saattaisi yhä vaikuttaa Britannian suhteisiin Yhdysvaltoihin. Ottamalla ammuksia laivaan britit olivat tieten tahtoen vaarantaneet myös sen amerikkalaiset matkustajat.

Ministeriö pelkäsi myös, että amerikkalaismatkustajien sukulaisten jälkeläiset voisivat nostaa korvausoikeudenkäyntejä Britannian hallitusta vastaan.

Ministeriö määräsi kiireellisen tutkimuksen vanhoista arkistoista, mutta lopullista varmuutta Lusitanian lastista ei löydetty. Ministeriön asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että virkailijat eivät luottaneet toisiinsa vaan epäilivät yhä joidenkin peittelevän totuutta.

Selvitykset ja sukellukset

Britannia teki virallisen tutkimuksen Lusitanian upottamisesta heti vuonna 1915. Siinä ei juuri käsitelty väitteitä ammuksista.

Yhtenä todistajana kuultiin Lusitanian matkustajana ollutta ranskalaista upseeria, jonka mukaan pian torpedon räjähdyksen jälkeen kuultu toinen räjähdys tuli kaikkialta kannen alta eikä voinut aiheutua muusta kuin ammuslastista. Todistaja luokiteltiin epäluotettavaksi.

Lusitania upposi vain 18 minuutissa ja tätä ovat monet pitäneet todisteena ammuslastista.

Vuoden 1915 tutkimuksessa ei julkisuuteen kerrottu edes virallisessa lastissa olleista patruunoista.

New Yorkissa tuomioistuin teki selvityksen tapauksesta 1918. Siinä vahvistettiin lastikirjoissa olleen patruunoita, mutta todettiin, että nämä ”eivät olleet sotilaallisia ammuksia”.

Eri aikoina tehdyt sukellukset eivät ole tuoneet täyttä varmuutta. Virallisesta linjasta poiketen niissä on kuitenkin löydetty tai havaittu kuuden tuuman tykinammusten sytyttimiä, yksi syvyyspommi sekä brittiarmeijan käyttämää tyyppiä olevia kiväärinammuksia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään