Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on toiveikas työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvottelujen neuvottelujen suhteen.
EK:n toimittajaseminaarissa Vanajanlinnassa puhunut Häkämies uskoo ratkaisun löytyvän pitkien työurien eläkejärjestelyistä.
Hänen mukaansa eläkeratkaisun keskeistä sisältöä ovat vanhuuseläkkeen alarajan nostaminen 63 vuodesta 65 vuoteen jollakin aikataululla sekä varhaiseläkkeiden ehtojen tiukentaminen.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan eläkeratkaisun syksyyn mennessä. Voimaan eläkeuudistuksen on määrä astua voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa.
Neuvottelujen tavoite on asetettu vuoteen 2015, jolloin keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän tulisi nousta 62,4 vuoteen.
Häkämies korosti eläkeratkaisun keskeistä merkitystä julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisussa. Mikäli eläkeratkaisua ei synny, hallitus joutuu sopeuttamaan taloutta veronkiristyksin ja menoleikkauksin noin 1,5 miljardilla.
Kestävyysvajeen suuruus vaihtelee esittäjästä riippuen 4-10 miljardin euron välillä.
”Valtion myyntilistalle TeliaSonera ja Sampo”
Hallituksen 23.–24. kesäkuuta käytävistä ns. minihallitusneuvotteluista EK ei odota suuria muutoksia viimekeväisen kehysriihen ratkaisuihin. Tärkeimpänä EK pitää, että luottamus hallituksen taloudenhoitoon säilyy ja Suomi pysyy kolmen A:n luottoluokituksessa.
Se merkitsee Häkämiehen mielestä, että jos johonkin lisätään menoja, tasapainon säilyttämiseksi se otetaan pois jostakin muusta.
Hallitus päätti kehysriihessä myydä valtion omistuksia yhtiöissä 1,9 miljardilla eurolla. Summasta 600 miljoonaa päätettiin käyttää taloutta elvyttäviin ja työpaikkoja luoviin investointeihin. Loput menevät velan maksuun. Asia nousee uudelleen keskusteluun minihallitusneuvotteluissa.
Häkämiehen arvaus on, ettei 1,9 miljardia euron pottia saada kokoon, ellei myyntilistalle panna TeliaSoneran tai Sammon osakkeita. Häkämiehen mukaan ne eivät ole valtiolle strategisia omistuksia, mutta ne ovat parhaita osinkojenmaksajia omistajilleen.
Mikäli hallitus päätyy lisäämään satsauksia talouskasvuun, EK:n listan kärjessä ovat investoinnit tiestöön. Häkämiehen mukaan jonossa on useita käynnistyskelpoisia hankkeita, jotka odottavat rahoitusta.
Hallituksen kehysriihipäätös vähentää perusväylänpidosta 100 miljoonaa euroa vuodessa. Se merkitsee Häkämiehen mukaan tiestön korjausvelan kasvua.
lehti 