Jukka Haapakoski on 35-vuotias valtiotieteiden maisteri, jolla on tutkinto sekä Helsingin yliopistosta että Yorkin yliopistosta Englannista. Hän on toiminut TVY:n kehittämispäällikkönä ja Suomen sosiaali ja terveys (SOSTE) ry:n erityisasiantuntijana.
Työllisyyspolitiikkaa Haapakoski kertoo seuranneensa pidemmän aikaa. Vahvuuksikseen hän mainitsee myös nuoruuden ja korkeakoulutuksen. Lapsuudessaan ja nuoruudessaan Haapakoski on myös asunut 11 vuotta ulkomailla.
– Kun palasin Ouluun 2002 eikä hyvälläkään tutkinnolla saanut töitä, tajusin, ettei tämä systeemi kovin hyvin toimi. Se ottaa nihkeästi vastaan ja jos jotenkin pullahtaa näiden järjestelmien ulkopuolelle, vaatii todella paljon työtä päästä takaisin.
Haapakoskella on omakohtaista kokemusta työttömyydestä myös valmistuessaan valtiotieteellisestä 2008.
– Helsingissä oli vähän helpompi löytää töitä, mutta tuska oli jäänyt jo sieltä 2000-luvun alkupuolelta. Hakeuduin sitten työttömien toimintaan mukaan.
TVY:n tärkein tehtävä on Haapakosken mukaan tuoda työttömien kokemuksia viranomaisten ja kansanedustajien tietoon. Miten puheenjohtaja voi varmistua puhuvansa satojentuhansien työttömien äänellä?
– Työttömien kenttä on moniääninen, ei ole yhtä näkemystä. Edustus perustuu jäsenjärjestöihin, osallisuus tulee niiden kautta. Olisi hyvä, jos meillä olisi enemmänkin yhdistyksiä, koska henkilöjäseniä ei ole, minkä koen hieman ongelmalliseksi.
Työvoimapolitiikasta säästetään
Haapakosken mukaan viestin viemistä voivat vaikeuttaa myös väärinkäsitykset.
– On paljon väärinkäsityksiä aktiivitoimenpiteistä. Se, mitä kentällä tapahtuu ei välttämättä vastaa lain kirjainta ja henkeä. Julkisesta työvoimapolitiikasta säästetään liikaa, sitä ei voida toteuttaa sellaisena kuin pitäisi.
Millaisia väärinkäsityksiä tarkoitatte?
– Kuntouttavan työtoiminnan perimmäinen tarkoitus lienee alunperin ollut vahvistaa ihmisten osallisuutta, että he pääsevät yhteisöön tekemään töitä tai jotain muuta. Tämä johtaisi parempaan elämänhallintaan ja terveellisempään elämään, joka taas pitkällä tähtäimellä johtaisi työelämään.
Haapakoski pitää kuntouttavaa työtoimintaa sopivana esimerkiksi päihde- tai mielenterveyskuntoutujalle, muttei kaikille.
– Esimerkiksi karenssin saanut työkykyinen voi kokea sen äärimmäisen nöyryyttävänä, että tarjotaan työmarkkinatuen päälle yhdeksän euron töitä päivä, niin sanottua tempputyöllistämistä.
Onko yhdeksän euron kulukorvaus kohtuullinen kenellekään?
– Eihän se mikään loistava diili tietenkään ole, eikä yhdeksän euroa ole ainoa ongelma. Koko palvelukokonaisuus pitäisi saada mukaan, sosiaali- ja terveyspalvelut.
Sata jäsenjärjestöä
Lopuksi Haapakoski haluaa kehottaa työttömiä perustamaan työttömien yhdistyksiä paikkakunnille, joilla niitä ei vielä ole.
– Se ei vaadi kuin kolme henkilöä. Sitten vain infoa keskustoimistoon, niin voi vaikuttaa oikeasti siihen, minkä tyyppisiä palveluita kunnilla on työttömille. Meillä on sata jäsenjärjestöä, muttei haittaa, vaikka tulisi lisääkin.
Jukka Haapakosken ajatuksia enemmän perjantaina 6.6. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
lehti 