Tutkija: Tutkinnon suorittaneet työllistyvät lähes aina
Eläketurvakeskuksen (ETK) ekonomistin Janne Salosen tutkimuksen mukaan nuorten työurat alkavat jo monta vuotta ennen valmistumista. Hän tutki opiskeluaikaisen työnteon yhteyttä opintojen jälkeiseen työntekoon.
Salonen ennakoi tutkimuksessaan opiskelijoiden työurapolkuja opiskeluaikaisten työpäivien perusteella.
– Opintojen nopeuttamisella ei näyttäisi olevan mainittavaa merkitystä työuran alun kannalta, Salonen kertoi ETK:n pursiseminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Hän löysi tutkimuksessaan neljä erilaista työurapolkua, joissa työurakiinnittyminen ennen ja jälkeen valmistumisen oli erilaista.
– Tutkinnon suorittaneet työllistyivät hyvin riippumatta opiskeluaikaisen työnteon määrästä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä varhaisen, lisääntyvän tai perinteisen polun valinneista oli työssä muutama vuosi valmistumisensa jälkeen.
Neljännellä työurapolulla olevia Salonen kuvaa katoaviksi.
– Heitä on 7–13 prosenttia opiskelijoista. Tässä joukossa on ulkomaalaistaustaisia ja rekisteritietojen ulkopuolelle jääviä, mutta myös aidosti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia.
Katoavan polun opiskelijat pitäisi Salosen mielestä tunnistaa jo opintojen aikana.
Opiskelijajärjestöt puolustavat työntekoa
Seminaarin paneelikeskusteluun osallistut Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Pia Kuosmanen puolusti opiskelijoiden työntekoa, koska töitä on pakko tehdä elääkseen.
– Opiskelijalla on valmistuessaan jo 4–5 vuotta kokemusta työelämästä. Työnteko ja opiskelu yhdessä toimivat hyvin. Työssäkäynti kiinnittää opiskelijat työelämään.
Myös Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK:n varapuheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven mielestä työnteko opiskeluaikana kannattaa.
– Opiskeluajan rajaaminen vähentäisi mahdollisuutta työntekoon.
Ammattikoulussa opiskelevia edustavan Suomen opiskelija-allianssi Oskun pääsihteeri Saku Jokisalo muistutti, että työharjoittelu on tärkeää, koska se tuo kokemusta työelämästä.
uutiskirje 
