Tunteet kuohahtivat, neuvottelut jatkuvat
Yhden päivän satamalakko viime viikolla nosti tunteet pintaan. Työnantajapuolella oltiin jo valmiita heittämään koko sopimusjärjestelmä roskiin.
– Viime viikon kommenteissa oli paljon tunnetta pelissä. Siinä on riski, että tulee sanoneeksi jotain sellaista, joka ei ainakaan ratkaisuun pääsyä helpota, Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren sanoo.
Työmarkkinaosapuolten neuvottelut sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamiseksi käynnistyivät alkuvuodesta. Uudistamisesta sovittiin viime vuoden työllisyys- ja kasvusopimuksessa.
Työnantajapuoli haluaa korottaa työnseisauksista johtuvia sanktioita, ns. lakkosakkoja. Palkansaajapuoli haluaa kehittää sopimusjärjestelmää mm. siten, että alipalkkaus kiellettäisiin.
Sekä Akavan Löfgren että palkansaajajärjestö SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki uskovat, että neuvotteluihin palataan varmasti kesälomien jälkeen.
– Ei yhden yksittäisen lakon takia lähdetä koko järjestelmää romuttamaan, Metsämäki huomauttaa.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n Minna Helle sanoo, että neuvottelujärjestelmän uudistaminen on juuri oikea paikka käsitellä AKT:n lakkoakin.
Outoja kuvioita oikeuden päätöksissä
Metsämäki muistuttaa, että AKT:n työnseisaus nosti pintaan useamman työrauhaan liittyvän ongelman.
Käräjäoikeus oli asettanut ammattiosastolle turvaamiskiellon. Uhkasakon uhalla ammattiosaston piti pidättäytyä toimista, jotka vaarantaisivat Outokumpu Oy:n taloutta. Tavallisesti turvaamiskieltoa käytetään konkursseissa, jotta kyseinen osapuoli ei ehtisi hävittää omaisuuttaan.
Käräjäoikeudet ovat Metsämäen mukaan alkaneet antaa tuomioita asioissa, jotka kuuluvat työtuomioistuimelle.
– Tässä lisäksi ulotetaan turvaamispykälä koskemaan työehtosopimuksia. Tarvitsemme rajanvedon siitä, missä työehtosopimuskiistoja käsitellään.
Toinen pulma liittyy Metsämäen mukaan lakon ja ulosmarssin eroon.
– Mielenilmaukset esimerkiksi irtisanomisten takia pitäisi tulkita oikeudessa eri tavoin kuin varsinaiset lakot.
Huomio riitojen sovitteluun
Kevään mittaan työryhmässä ehdittiin todeta, että tilanteiden kärjistymistä voitaisiin ehkäistä ennalta.
Yksi keino on kehittää nykyistä neuvotteluprosessia.
– Neuvotteluprosessin kehittäminen tulee varmasti nousemaan päällimmäiseksi jutuksi. Akavalle on tärkeää, että ongelmiin puututtaisiin varhaisessa vaiheessa. Jatkuessaan ne aiheuttavat puolin ja toisin sopimusten rikkomista. Tämä on se keskeinen iso kuva, Löfgren kertoo.
STTK:n Helle ja SAK:n Metsämäki odottavat, että työtaisteluiden syyt saadaan parempaan syyniin.
– Työtaistelutoimet sopimusaikana johtuvat yleensä paikallisista ongelmista, joiden taustalla on yt-menettelyjä, huonoa henkilöstöpolitiikkaa ja työnantajan sopimusrikkomuksia, Helle sanoo.
– Työnantajan menettely pitäisi ottaa huomioon, kun ammattiosastolle tai liitolle määrätään ulosmarsseista hyvityssakkoja. Nyt näin ei menetellä.