Luonto-liiton susiryhmä luovuttaa perjantaina 20. kesäkuuta vetoomuksen Suomen susien puolesta Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston johtaja Aurel Ciobanu-Dordealle.
Vuoden 2013 aikana yli 11 000 nimeä keränneessä kansainvälisessä vetoomuksessa vaaditaan EU:lta toimia Suomen susikannan pelastamiseksi.
Tarve uusille ratkaisuille
Vetoomus tuo esille useita selkeitä ongelmakohtia Suomen susipolitiikassa. Laajaan salametsästykseen puuttuminen on ollut tehotonta, eikä lisääntymiskykyisen susikannan muodostumista poronhoitoalueelle ole haluttu sallia.
Susien liikkumisen estyminen Suomen poronhoitoalueen läpi uhkaa myös Skandinavian sisäsiittoisen susipopulaation elinkelpoisuutta.
– Suomessa harjoitettu susipolitiikka on ollut epäonnistunutta, ja uusille ratkaisuille on selkeä tarve. Tilanteen kohentamiseksi EU:n taholta tulevalla paineella voi olla ratkaiseva merkitys, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Tea Tawast.
Hoitosuunnitelma valmisteilla
Susiryhmän mukaan vaikuttamistyö susipolitiikan kehittämiseksi Suomessa on nyt erityisen ajankohtaista, sillä susikannan uuden hoitosuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä.
– Vuonna 2005 laadittu susikannan hoitosuunnitelma syntyi Euroopan komission Suomea vastaan nostaman kanteen seurauksena. Kritiikkiin on edelleen syytä, sillä hoitosuunnitelma ei ole auttanut Suomen susikantaa kestävälle tasolle. Tilanne on monelta osin heikompi kuin vuosikymmen sitten, sanoo Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen.
Salametsästystä edelleen
Susiryhmän kanta on, ettei EU:n luontodirektiivin edellyttämä suotuisa suojelun taso toteudu suden kohdalla Suomessa. Susi on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen laji.
Susiryhmän mukaan susi tulisi lukea myös poronhoitoalueella luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin.
– Suomen susipolitiikka on toistaiseksi epäonnistunut eikä esimerkiksi salametsästystä ole onnistuttu lopettamaan. Tästä syystä myös susialueiden paikallisten asukkaiden näkökulmien huomiointi on tärkeä edellytys susipolitiikan onnistumiselle. Erityisen tarpeen tämä on laittoman salametsästyksen kitkemiseksi. Vuoropuhelua sudensuojelua edistävien tahojen ja susialueella elävien asukkaiden välillä olisi hyvä lisätä, kommentoi Luonto-liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.