Ruotsin tv:n uutissivu kertoi syyskuun lopulla, että johtavien ilmastoasiantuntijoiden mukaan tavoite pysyttää globaali lämpeneminen keskimäärin kahdessa asteessa tällä vuosisadalla on kääntymässä mahdottomaksi. Kahden asteen nousu olisi vielä siedettävä, vaikka sekin aiheuttaisi suuria muutoksia ihmiskunnalle.
Maailman kasvihuonepäästöt ”ovat saavuttaneet uuden huipputason”, joten YK:n ilmastonmuutoskonventin pääsihteerinä vuosina 2006–2010 toiminut Yvo de Boer ei enää usko 2ºC:en tavoitteeseen. Hän pahoittelee, että maailman johtajien huomio on kaukana kestävästä kehityksestä, vain talouskriisissä. Niinpä ”päästöt tulevat kasvamaan huomattavasti. Johtopäätökseni ei voi olla muuta, kuin että mahdollisuus pitää arvo alle 2ºC:en on suurelta osin menetetty.”
Linköpingin yliopiston professori Björn-Ola Linnér sanoo tuntevansa ”hyvin harvoja tutkijoita, jotka rehellisesti uskovat, että 2ºC:n tavoite on mahdollinen. On niitä, jotka väittävät, että meidän täytyy uskoa siihen. Mutta pohjimmiltaan on valtava epäilys.”
Keskilämpötilan 2 asteen nousu tarkoittaisi napa-alueilla 4–5 asteen nousua.
Ei kivuttomia vaihtoehtoja
YK:n ilmastopaneelin raportti vahvistaa käsityksen. Vain raportin kaikkein optimistisin skenaario tarjoaa lisäajan vuosikymmenen loppuun ja vain, jos rajut päästövähennykset toteutuvat.
Tutkijat eivät ole olleet riittävän suorapuheisia, joten on muodostunut kuva, että 2ºC saavutettaisiin melko kivuttomasti, suomii Iso-Britannian Tyndall-ilmastontutkimuskeskuksen väliaikainen johtaja Kevin Andersson.
Andersson korostaa, että ”vaikka olisimme äärimmäisen optimistisia ja olettaisimme, että Kiina ja koko kehittyvä maailma saavuttaisi päästöhuippunsa 2025, niin se edellyttäisi länsimaiden päästöjen dramaattista karsimista, lähes 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, jos haluamme kohtuullisen mahdollisuuden selviytyä kahden asteen tavoitteesta”.
Alueita asuinkelvottomiksi
Mikä ero on kahden ja neljän asteen välillä? Ilmastotutkija Hans Schellnhuber Postdamin ilmastontutkimuslaitoksesta selventää, että kyse on planeetan keskilämpötilasta. Jos nousu olisi 2ºC, maa-alueiden keskilämpö olisi kolme ja napa-alueiden neljästä viiteen astetta lämpimämpiä. Neljän asteen keskilämmön nousu tarkoittaisi kuusi maalla ja kahdeksan arktisella alueella. Selkosuomeksi siis laajat alueet tulisivat asuinkelvottomiksi.
Tutkija jatkaa: ”Kahden asteen maailma olisi käsiteltävissä suurella vaivalla ja globaalilla solidaarisuudella. Mutta en usko neljän asteen maailman olevan hallittavissa. Se heittäisi koko maailman synkkään aikakauteen. Ero kahden ja neljän asteen välillä on… inhimillinen sivilisaatio.”
Ei ihme, että sosiaalisessa mediassa on viime aikoina kierrellyt kuvaviesti tekstein ”Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja.”
uutiskirje 
