KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuriuutiset

Yksinäiseltä puuttuu peili

Vieraskirjassa esiintyy Leena Gustavson...

Vieraskirjassa esiintyy Leena Gustavson... Kuva: Hanna Sakara

Ninni Perko kertoo kaikissa teoksissaan kohtaamattomuudesta. Tuorein saa ensi-iltansa Lapinlahden tyhjässä sairaalassa. Näyttämöllä on kolme ihmistä ja kolme tapaa olla yksinäinen.

Anna Paju
18.10.2014 15.00

Vieraskirja

Tanssia ja teatteria yhdistävä kiertueteos.

Osa Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen, Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön, SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin ja Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan hanketta, jossa yksinäisyyttä käsitellään monien taiteenlajien keinoin.

Kolmen yleisölle avoimen näytöksen jälkeen teos lähtee kiertueelle palvelutaloihin.

Esitys on tilattavissa Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön kautta terveydenhuollon ja sosiaalityön yksiköihin.

Ninni Perko on tanssin ja teatterin välimaastossa liikkuva koreografi-ohjaaja, jota kiinnostavat yhteiskunnalliset kysymykset yksilön näkökulmasta.

– Niitä olen töissäni työstänyt vuosia. Asunnottomuutta nuorten näkökulmasta, lähisuhdeväkivaltaa lapsen näkökulmasta, hän kuvailee.

– Oikeastaan kerron aina kohtaamattomuudesta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Helsinkiläisessä Latokartanon koulussa hän teki West Side Storya mukailevan esityksen, jossa mukana oli kantasuomalaisia ja eestiläistaustaisia nuoria.

– Se on noussut taas mieleen, kun olen viime päivinä lukenut nuorten väkivaltaan liittyviä uutisia.

Perko on työskennellyt paljon erilaisten erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien kanssa.

Kahdessa teoksessa aiheena on ollut omaishoitajuus. Se, miten ihminen selviää silloin, kun pitää vaan jaksaa, yksin.

Edellinen, omaishoitajuutta käsitellyt teos johti yksinäisyyden käsittelemiseen ja Vieraskirja-esityksen syntyyn.

Ihminen, jota kukaan
ei kohtaa

Perko sanoo tarvitsevansa teoksen syntyyn ensimmäiseksi henkilökohtaisen kimmokkeen. Pelkkä teoria ei riitä.

– Aiheesta täytyy olla emotionaalinen tieto, kokemus asiasta.

Niin oli yksinäisyydenkin kanssa.

– Vasta pureskeltuani aihetta pitkän aikaa, aloin saada kiinni siitä, mitä yhtymäkohtia sillä on omaan elämääni. Yksinäisyys on vaikea aihe, johon liittyy paljon syyllisyyttä.

Seuraavaksi hän siirtyy yksilöstä yleiselle tasolle ja alkaa kerätä tietoa, lukea tutkimuksia ja ottaa käsitteistöä haltuun.

Kiertuenäyttämön ja Punaisen Ristin kanssa Perkon ryhmä järjesti työpajoja yksinäisyyttä kokeville ja heidän kanssaan työskenteleville.

Sieltä nousivat teemoiksi kaipaus, häpeä, haaveet, suru, syyllisyys ja kohtaamattomuus. Samat, jotka Perko oli löytänyt myös yksinäisyyttä käsittelevistä tutkimuksista.

– Kuulin aika vertahyytäviä kokemuksia. Erityisesti nousi esiin yksinäisyyteen liittyvä häpeä.

Työpajassa haaveet näyttäytyivät kuin hautakivien kirjoituksina. Ne olivat surullisia, koska niiden toteutumattomuus näytti niin ilmeiseltä.

Työpajoista nousi myös ajatus aarteesta.

– Valaistuksenomaisesti tajusin, että ihminen on aarre. Osallistujat olivat niin fantastisia, voimakkaita omia persooniaan kaikki. Ja he jäävät täysin piiloon maailmalta. Ja myös itseltään, kun ei ole toista ihmistä peilinä.

Kipeyttä, iloa,
huumoria

Perko kertoo halunneensa jo vuosia kertoa herkästä miehestä, mutta aiemmin hahmo ei ole istunut yhteenkään teokseen. Vieraskirjasta sivuun jäänyt, ujo mies löysi paikkansa.

– Mitä on olla herkkä poika ja herkkä mies meidän yhteiskunnassa?

Esityksessä on kolme henkilöä: Yhteisön hylkäämä, sosiaalisesti yksinäinen mies, miehensä menettänyt emotionaalisesti yksinäinen nainen ja tämän fyysisesti yksinäinen tytär.

Tämän ajan multitaskaaja, työssä pärjääjä ja siihen hukuttautuva.

– Hän kaipaa fyysistä kosketusta, kun kaikki kohtaamiset ihmisten kanssa ovat vain nopeita ja ohimeneviä.

Kukaan kolmesta hahmosta ei osaa auttaa toistaan. Yksi kaipaa miestään, toinen yhteisöä johon kuulua, kolmas kosketusta.

Esitys näyttää kohtaamattomuuden kipeyden ja kohtaamisen ilon. Epätoivo voi olla roisiakin katsottavaa.

– Siihen, miten ihminen selviytyy yksinäisyydestä, liittyy myös vääntynyttä huumoria.

Yhteistyötä monien
rajojen yli

Vaikka Ninni Perko on luonut esitykselle rakenteen, on musiikki hänelle sen käsikirjoitus.

Kun hänellä oli tiedossa teoksen teemat ja henkilöhahmot, hän alkoi suunnitella säveltäjä Jarmo Saaren kanssa esityksen musiikkia.

– Että miten ilmaista musiikilla intohimoa ja kohtaamattomuutta.

Molemmat ovat monitaiteisen Sivuun Ensemblen jäseniä. Työryhmän jäsenet luovat teoksia tiiviissä yhteistyössä keskenään.

Monitaiteisuus ja taiteidenvälisyys kiinnostaa Perkoa ja se tulee vastaan myös silloin, kun hän opettaa tanssia ja teatteria.

– Meillä on niin erilaiset kanavat ilmaista ja purkaa kaikkea moskaa ulos. Myös taiteilijana haluan, että esityksissä eri taidemuodot soljuvat toisensa päällä ja vuorottelevat tasavertaisina.

Sekä Sivuun Ensemblen että Kiertuenäyttämön toimintaan kuuluu yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

– Itse olen tehnyt töitä muun muassa Muistiliiton ja ensi- ja turvakodin kanssa. Vieraskirjassa on SPR:n lisäksi mukana Lapinlahden lähde, Helmi ry ja Vanhustyön keskusliitto.

Vertaistukea taiteesta tinkimättä

Esitysten tekeminen erityisille kohderyhmille, joita esitysten aihe kouraisee syvältä, ei Perkon mielestä ole aina helppoa. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta kertominen sitä kokeneille oli haastavaa.

– Tuli tunne, että aihe on niin vakava ja niin kipeä, että on oltava äärimmäisen varovainen.

Perko tasapainottelee kuin nuorallatanssija: rautalangasta vääntämisen ja abstraktimman ilmaisun välillä. Aiheesta riippumatta hänelle on tärkeää, että työt ovat taideteoksina tinkimättömiä.

– Minua kiinnostaa paljon tanssiin liittyvä assosiaatioiden taso. Se, jonka voi tulkita monin tavoin, kukin oman kokemuksensa ja selkäreppunsa kautta.

Vaikka esitystä ei ”ymmärtäisi”, liike ja musiikki voivat herättää tunteita, muistoja.

– Myös se on minulle tärkeää, että ihmiset, joille esitysteni aihepiiri on omakohtainen, voivat saada niistä vertaistukea.

Vieraskirja-teoksella Ninni Perko haluaa myös haastaa ihmiset näkemään, että yksinäisyyttä on jokaisen meidän naapurissa, lähiomaisissa, sukulaisissa.

Vieraskirja. Ensi-ilta ti 21.10. Lapinlahden sairaala, Helsinki. Kolmen yleisölle avoimen näytöksen jälkeen teos lähtee kiertueelle palvelutaloihin. Liput Kansallisteatterista.

Vieraskirja

Tanssia ja teatteria yhdistävä kiertueteos.

Osa Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen, Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön, SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin ja Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan hanketta, jossa yksinäisyyttä käsitellään monien taiteenlajien keinoin.

Kolmen yleisölle avoimen näytöksen jälkeen teos lähtee kiertueelle palvelutaloihin.

Esitys on tilattavissa Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön kautta terveydenhuollon ja sosiaalityön yksiköihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Anu Kaaja.

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

Henrin mukaan rankka ja synkkä levy sai odotettua paremman vastaanoton. ”Ilmeisesti sitä joku kuuntelee.”

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

Islantilaiset dekkarit ovat nousseet suureen suosioon. Uutena nimenä Suomeen tulee nyt Islannissa jo moneen kertaan palkittu Lilja Sigurdardóttir.

Uusi islantilainen dekkariavaus ei ole niin jääkylmä kuin toivoisi

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään