KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Onko meillä varaa velkaelvytykseen?

Jos velkaraha investoidaan tuotantomahdollisuuksien säilyttämisen tai lisäämisen kannalta välttämättömiin projekteihin, investointien tuotot mitä todennäköisimmin ylittävät niiden kustannukset.

Jos velkaraha investoidaan tuotantomahdollisuuksien säilyttämisen tai lisäämisen kannalta välttämättömiin projekteihin, investointien tuotot mitä todennäköisimmin ylittävät niiden kustannukset. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Erkki LaukkanenKirjoittaja on kauppatieteiden tohtori.
15.11.2014 13.00

Velkaantumiskeskustelussa sekoitetaan usein kotitalouksien velka ja julkisyhteisöjen velka. Toisin kuin kotitalouksien velkaa, julkisyhteisöjen velkaa ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin.

Julkisyhteisöjen velalla on tarkoitus ylläpitää valtion ja kuntien ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan jatkuvuus ja yleisen taloudellisen toimeliaisuuden taso. Tätä politiikkaa kutsutaan finanssipolitiikaksi. Sen tarve on näinä aikoina ilmeinen.

Syynä tähän on rahapolitiikan umpikuja. Pankkitalletuksillemme maksettavat nimelliskorot ovat nollan tuntumassa. Mutta inflaatiolla korjatut reaalikorot ovat jo alle nollan. Tätä alemmaksi ne eivät voi mennä, mikä Aalto yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta on todennut.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomen julkis-yhteisöjen bruttovelka suhteessa brutto-kansantuotteeseen on EU:n keskitasoa.

Ongelmana ovat kuitenkin suomalaista talouspuhetta hallitsevat ”talousviisaat”. He ovat kourallinen pankki- ja etujärjestöekonomisteja, joiden tavoitteena on sisäinen devalvaatio palkka- ja veroleikkauksineen. Selkokielellä tämän tavoitteen on esittänyt Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Palataan lukuihin

Vuoden 2013 lopussa Suomen julkisyhteisöjen EDP-velka oli 56,0 prosenttia bruttokansantuotteesta. EDP tulee sanoista Excessive Deficit Procedure. Nimensä mukaisesti EDP-velka on siten osa prosessia, jossa julkisyhteisöjen velkaa ja alijäämiä tarkastellaan suhteessa toinen toisiinsa.

Näin pääsemmekin velkaantumiskeskustelun ytimeen: missä määrin ja missä olosuhteissa julkisyhteisöjen alijäämät ruokkivat velkaantumista. Taloustilastojen mukaan olennainen muutos tapahtui 1990-luvulla. Vasta 1990-luvulta lähtien alijäämät ovat kasvattaneet velkaosuutta.

Mistä tämä muutos kielii?

Se kielii sekä taloudellisen toimintaympäristön että talouspolitiikkaa koskevan ajattelutavan muutoksista. 1990-luvulla siirryttiin globaaliin, kansainvälisiin taloussopimuksiin perustuvaan toimintaympäristöön, jossa kansallisilla taloudenpidon periaatteilla ei ollut enää sitä merkitystä, joka niillä oli vielä 1980-luvulla.

Länsi-Euroopassa talouspolitiikan ankkuriksi tuli yhtenäismarkkinoita tukeva säännöstö, kuten tuotannontekijöiden vapaa liikkuvuus yli kansallisten rajojen. Euron myötä valuuttakurssipolitiikka lakkasi ja hallitsevaksi talouspolitiikan keinoksi tuli rahapolitiikka, eli yleisen taloudellisen toimeliaisuuden sääntely korkopolitiikan avulla.

Toki eurooppalaisesta finanssipolitiikastakin keskusteltiin. Mutta ajatus yleiseurooppalaisista investointirahastoista tai tulonsiirrot mahdollistavasta EU-budjetista ei saanut riittävästi kannatusta. Siksi finanssipolitiikka jäi osaksi kansallista työkalupakkia, ja sielläkin sen käyttöä on EU:n toimesta rajoitettu erilaisin ”liiallista alijäämää” tai ”rakenteellista jäämää” koskevin rajoituksin.

Näin ei voi jatkua

Valtaosa akateemisista taloustieteilijöistä on nyt sitä mieltä, että Euroopan taloudenpitoa jäytää ns. nollakorko-ongelma, jossa investoinnit eivät käynnisty edes negatiivisella reaalikorolla, koska julkisyhteisöjen kädet on sidottu ”liiallisten alijäämien” hoitoon.

Ja mitä kotitalouksiin tulee, niin turvallisten sijoituskohteiden, kuten valtion obligaatioiden, puutteessa he makuuttavat rahojaan säästö- ja käyttelytileillä. Rahapolitiikan umpikujasta kielii myös se, että lähes kaikki ”hyvätuottoiset” ja ”pomminvarmat” rahoitusinstrumentit, joilla erilaiset sijoitusrahastot ovat sijoittajia kalastelleet, ovat lopulta räjähtäneet.

Ja velallahan nekin sotkut on lopulta hoidettu.

Siten julkisyhteisöjen velkaantuminen on pikemminkin seuraus rahapolitiikalla aiheutetuista ongelmista, kuin toisin päin. Ja siksi kiinteiden investointien määrä ei ole tiettävästi missään saavuttanut edes vuoden 2007 tasoa. Jos talouden toimeliaisuuden tasoa ylipäänsä halutaan elvyttää, tarvitaan kokonaiskysyntää lisääviä toimia, finanssipolitiikkaa.

Tervettä kysynnän kasvua on liian vähän, jotta tuotannolliset investoinnit käynnistyisivät. Uudessa, 1990-luvulla syntyneessä toimintaympäristössä EU-elvytys lisäisi kokonaiskysyntää kansallista elvytystä paremmin. Näin siksi, että osa kansallisen elvytyksen vaikutuksista valuu aina ulkomaille. Mutta toki kansallinenkin elvytys on perusteltua, jos EU-laajuisista toimista ei kyetä sopimaan.

Ei ole mitään järkeä antaa ammattitaidon, tuotantokapasiteetin ja infrastruktuurin rapistua parempia aikoja odotellessa. Keinot ovat monet, ja niistä on keskusteltava laajasti myös toimialakohtaisesti, mutta kapellimestarin paikka kuuluu näissä oloissa valtiolle ja valtion rahoittamille ohjelmille. Ilman valtion myötävaikutusta markkinat eivät elvy.

Missä raja tulee vastaan?

Suomen julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU:n keskitasoa, eikä suhteellisen sijoituksemme ole vuonna 2008 alkaneen finanssivetoisen laman aikana muuttunut. Monissa maissa, joista vain osa on ns. kriisimaita, velkasuhde on huomattavasti Suomea korkeampi, ilman että näissä maissa käytäisiin sellaista kriisitietoisuusdebattia kuin mitä Suomessa käydään.

Ja mitä lähinnä Saksan, Hollannin ja Suomen hallitusten EU:ssa ajamaan niukkuuspolitiikkaan tulee, niin sen seurauksena monen vaikeuksiin ajautuneen maan velkasuhde on saattanut jopa kaksinkertaistua. Mutta on velkasuhde noussut myös niissä maissa, jotka niukkuuspolitiikkaa ovat ajaneet.

Taloustutkimus ei anna mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseen kunkin maan velkasuhteen rajoista, mutta Suomelle näyttäisi kelpaavan mikä tahansa velkasuhde 60 ja 100 prosentin välillä. Se, kuinka paljon velkaa voidaan lopulta ottaa, riippuu siitä, mihin ja millä seurauksella velkaraha sijoitetaan.

Jos se investoidaan tuotantomahdollisuuksien säilyttämisen tai lisäämisen kannalta välttämättömiin projekteihin, investointien tuotot mitä todennäköisimmin ylittävät niiden kustannukset, velan korot mukaan lukien vielä hyvinkin korkean velkasuhteen oloissa.

Suomen rahoitusasemaa arvioitaessa on otettava huomioon myös julkisyhteisöjen saatavat, kuten valtion lainasaamiset ja kymmenien miljardien arvoinen osakesalkku. Kun nämä ja julkiseen sektoriin luokiteltavissa työeläkerahastoissa oleva varallisuus otetaan huomioon, Suomen julkisyhteisöillä on selvästi enemmän saamisia kuin velkaa.

On aika vetää yhteen

Suomen julkisyhteisöille lisävelka ei ole ongelma. Se on sitä vain talouspuhetta hallitseville talousviisaille. Olisi hienoa, jos vasemmistoliitto voisi profiloitua puolueena, joka uskaltaisi puhua velkaelvytyksen puolesta.

Jos sitä ei tehdä, edessä on sisäisen devalvaation tie.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua.

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

Nuorisotyöttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

Minja Koskela on huolissaan rasismin normalisoitumisestta suomalaisessa politiikassa.

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
02

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
05

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: ”Maaseutu, syrjäseutu ja hyvänlaatuinen junttius ovat minulle tärkeitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025

Susijengi puristi pakkovoiton Ruotsista

27.08.2025

Kuusi vuotta riittää – Minna Minkkinen vetäytyy puoluejohdosta

27.08.2025

PAM: Alipalkkaus on varkautta – kohteena siivoojat, hoitajat, rakennustyöntekijät ja lukuisat muut

27.08.2025

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

27.08.2025

Orpon hallitus lahjoo rikkaita ystäviään: ”Häikäilemätöntä ja häpeällistä”

26.08.2025

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

26.08.2025

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

26.08.2025

Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale

26.08.2025

Israel ulkoisti Gazan ruoka-avun – surmatut avunhakijat vievät huomiota laajemmalta tuholta

26.08.2025

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: Lääkäri Lahdesta

25.08.2025

Oppositiojohtajat lyttäävät ministeri Essayahin väitteet: ”Vain ja ainoastaan Kremlin lankoihin kompuroimista”

25.08.2025

Jo 27 000 lasta köyhyysrajan alla – Lisää tulossa

25.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään