KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Työttömyys johtuu työpaikkojen puutteesta

Pekka Tiaisen mukaan suuri ongelma on 1990-luvulla luotu valtion kehysbudjetointi. Raamit lukitaan niin tiukasti, ettei mikään liiku, vaikka maailma muuttuu.

Pekka Tiaisen mukaan suuri ongelma on 1990-luvulla luotu valtion kehysbudjetointi. Raamit lukitaan niin tiukasti, ettei mikään liiku, vaikka maailma muuttuu. Kuva: Jarno Mela

Työllistäminen on hyvä tapa säilyttää demokraattinen yhteiskunta, sanoo Pekka Tiainen. Pitkäaikaistyöttömyyden purkaminen edellyttää palkkatukea, lyhempiä työaikoja ja kehysbudjetoinnin kyseenalaistamista.

Pontus Purokuru
13.12.2014 9.52

Suomessa eletään pisintä rauhanaikaista taantumaa 150 vuoteen.

Työttömyys on nyt kaksi kolmasosaa siitä, mitä se oli 1990-luvun laman aikana. Pitkäaikaistyöttömiä on 93 000, kun heitä oli 90-luvulla 140 000. Määrä on nousussa. Vaikeasti työllistyviä on 180 000.

Nämä työ- ja elinkeinoministeriössä virkamiehenä työskentelevän Pekka Tiaisen luvut pyörivät nyt julkisuudessa. Pitkän linjan työttömyysasiantuntija puhuu suurtyöttömyydestä Taloussanomissa, palkkatuesta Kauppalehdessä ja työpaikkojen puutteesta Talous ja yhteiskunta -lehdessä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Yhteiskunnan työllistäminen leimattiin tempputyöl-listämiseksi.

Myös keskustan Juha Sipilän viimeaikaiset puheet tarpeesta lisätä 200 000 työpaikkaa vastaavat Tiaisen mukaan hänen laskelmiaan. Onnistuessaankin tavoitteeseen pääseminen vie 2020-luvulle. Jos tällä vuosikymmenellä päästäisiin vuoden 2008 tasoon, sekin vaatisi 90 000 työpaikkaa lisää.

Miten tähän on päädytty – tehtiinkö talouskriisin alusta alkaen kaikki väärin?

Työtä puuttuu, ei työttömiä

Tiaisen mukaan työllisyys olisi romahtanut vielä pahemmin, ellei hallitus olisi elvyttänyt vuonna 2009. Ongelmana on pikemminkin taantuman pitkittyminen sekä erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden kasvu.

– Näiden nousua ei katkaistu ajoissa, ja se on koko ajan vaikeampi hoitaa. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ennustettiin jo 2008, mutta niihin ei puututtu, koska yhteiskunnan työllistäminen leimattiin tempputyöllistämiseksi.

Samalla jatkettiin puhetta työvoimapulasta ja kiristettiin työttömien kontrollointia.

– Työttömyys ei ole työn tarjontaongelma siinä mielessä, ettei työvoimaa riittäisi. Tämä on väärin ymmärretty tarjonnan talousteoriassa, joka väittää, että työttömyys johtuisi työttömien omasta valinnasta. Tästä on seurannut työttömien kontrollointia sen sijaan, että olisi lisätty kysyntää ja sitä kautta työpaikkoja.

– Keynesiläisellä ajalla hyväksyttiin, että työttömyys johtuu pääasiallisesti työn puutteesta, ja lähdettiin työllistämään yhteiskunnan toimenpiteillä. Siellä missä oli massatyöttömyys eikä tehty toimenpiteitä, porukka äänesti natsit valtaan. Siellä missä työllistettiin, porukka äänesti Rooseveltin valtaan.

– Työllistämisellä siis vedetään matto alta 1930-luvun Saksan kaltaiselta toiminnalta. Se on tapa säilyttää demokraattinen yhteiskunta.

Työtönkin saisi sanssin

Miten lähteä konkreettisesti purkamaan pitkäaikaistyöttömyyttä?

– Myöntämällä määräaikainen palkkatuki tietyn työttömyysajan jälkeen. Se voi olla porrastettu vaikka niin, että se nousee asteittain työttömyyden keston mukaan, Tiainen ehdottaa.

– Palkkatukea voisi lähteä korjaamaan nuorten Sanssi-kortin suuntaan toteuttamalla pitkäaikaistyöttömille vastaavan kortin. Eli annetaan työnhakijalle työseteli, joka on työmarkkinatuen suuruinen eli runsaat 700 euroa kuukaudessa, ja työnhakija saa itse valita, mihin hän hakee setelillä. Työnantaja sitten saa setelillä palkkatuen ja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan.

Saksassa paljon kritiikkiä saaneista työttömyyspoliittisista Hartz-uudistuksista erottuu yksi hyvä tulos: Sanssi-korttia vastaavan työsetelin menestys. Suomessa Sanssi-setelin mahdollisuutta ei ole riittävästi sisäistetty, Tiainen arvioi.

– Työsetelin toimeenpano pitäisi saada sujuvammaksi. Palkkatuki pitäisi myöntää suoraan hakemuksesta. Jälkikäteistarkastuksella voitaisiin tarkistaa, ettei tukea ole käytetty väärin.

Eikö yhtä hyvin voitaisi maksaa perustuloa? Senkin voi käsittää elvytykseksi, ja se lisäisi työttömien vapautta vielä palkkatukea enemmän.

– Perustuloa perustellaan valinnanmahdollisuudella. Pitkäaikaistyöttömillä ei kuitenkaan ole valinnanmahdollisuuksia, kun ei heitä ylipäänsä työllistetä, Tiainen vastaa.

– En tarkoita, että perustulosta ei kannattaisi keskustella, mutta akuutein ongelma on työpaikkojen puuttuminen, ja siihen voidaan puuttua palkkatuella.

Palkkatuki perustuu yleissitoviin työehtosopimuksiin, joten se sopii ammattiliitoille. Se ei myöskään vääristä kilpailua, koska kaikki yritykset ovat oikeutettuja siihen.

Palkkatuki tulee halvaksi

Jos palkkatuki on esimerkiksi 10 euroa tunnissa, niin sen kustannus sosiaaliturvamaksuineen on vuodessa 26 000 euroa. Yhteiskunta saa tuesta takaisin keskimääräisen työttömyysturvan (karkeasti 12 000 euroa) ja verotuloja (8 000 euroa).

Nettokustannus yhteiskunnalle on lopulta vain 6 000 euroa. Miksei halpaa palkkatukijärjestelmää ole jo?

– Rahan niukkuus on tässä se jarru. Palkkatukeen ei käytetä riittävästi rahaa. Nykytilanne on köyhäilyä.

– Jos palkkatukeen laitettaisiin lisää 300–400 miljoonaa euroa ja sillä työllistettäisiin 30–40 000 henkilötyövuotta lisää, sehän tarkoittaisi vain palaamista siihen työllistämisen tasoon, mikä vallitsi 1990-luvun laman aikana. Se vastaisi puoltatoista promillea kansantuotteesta ja maksaisi yhteiskunnalle nettona puoli promillea. Jo vuosittaisella tällaisella lisäpanostuksella pitkäaikaistyöttömyys voidaan nollata suunnilleen kolmessa vuodessa.

– Jos joku väittää, että Suomen luottoluokitus laskee siitä, että käytetään rakenteellisen työttömyyden poistamiseen puoli promillea tai promille kansantuotteesta, niin suosittelen kyllä julkisesti aloittamaan koulun ala-asteelta uudestaan.

Tiaisen laskelmien mukaan palkkatuki rahoittaisi suurilta osin itse itsensä synnyttämällä verotuloja ja säästämällä työttömyysturvakuluissa. Jäljelle jäävä osa voidaan kattaa velkarahalla sekä tuloeroja tasaavilla veroilla.

– Suurten tulojen progressiota voi jonkin verran lisätä. Varallisuusveron voisi palauttaa ja pääomatulojen verotukseen lisää progressiota.

– Lisäksi pankeille voisi asettaa taseveron, koska pankkien tulokset ovat nousseet niin valtavasti. Veron tuoton voisi kohdennetusti käyttää ulosottovelkaisten velkojen helpottamiseen tietyn ajan jälkeen.

Suuri ongelma on 1990-luvulla luotu valtion kehysbudjetointi.

– Se lukitsee yhteiskuntapolitiikan kehittämisen. Raamit lukitaan niin tiukasti, ettei mikään liiku, vaikka maailma muuttuu kuinka.

– Kehysbudjetointi tarkoittaa, ettei ministeriöissä enää esitetä kehittämisvaihtoehtoja vaan liikutaan vain annetun raamin puitteissa.

Budjetoinnin perusidea on osaoptimointi: jokainen valtion sektori katsoo budjettia omalta osaltaan, eikä muihin sektoreihin koituvia hyötyjä lasketa.

Jos esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö käyttää rahaa työllistämiseen, niin silloin sosiaali- ja terveyspuolella säästyy rahaa. Lisäksi valtio saa lisää verotuloja ja kuntien toimeentulotukimenot laskevat. Valtion budjetti on kuitenkin lokeroitu osiin, eikä kokonaisuutta lasketa.

Enemmän töitä, vähemmän työaikaa

Nopeaa talouskasvua ei ole näköpiirissä. Jos

työllisyys halutaan ylös matalan kasvun oloissa, niin Tiaisen mukaan kaikkien on keskimäärin tehtävä vähemmän töitä. Palkkatuen lisäksi tarvitaan työn lyhentämistä ja tasaamista.

Saksassa tehdään nyt noin 1400 työtuntia vuosittain, Kreikassa yli 2 000 tuntia. Kreikassa on pitkät työajat ja suuri työttömyysaste. Vastaavasti Hollannissa ovat keskimäärin lyhyet työajat ja korkea työllisyysaste: Suomea paljon suurempi osa ihmisiä on työelämässä. Suomi on 1 600 tunnillaan maiden välimaastossa.

Yleisen työajan lyhentäminen ei Tiaisen mukaan toteudu ainakaan lähivuosina. Työvoimavajetta kärsivät alat eivät halua, että alalla tehtäisiin vielä lyhempää päivää.

Sen sijaan työaikaa voisi lyhentää Saksan kurzarbeit-mallin tavoin eli työaika muuttuisi suhdanteen mukaan. Työajat ovat lyhyemmät heikommassa suhdanteessa, ja ansionmenetyksestä yhteiskunta maksaa osan korvauksena. Käteen jäävä tulo ei näin vähene niin paljon kuin työaika vähenee. Suomessa tämä on mahdollista järjestää maksamalla työttömyyspäivärahaa lyhennetyltä ajalta ilman, että palkka pienentää sitä, kuten osa-aikaisten sovitellussa työttömyyspäivärahassa.

– Tämä asia kannattaisi käydä läpi kaikissa yt-neuvottelupöydissä, eli löytyykö omaehtoista halukkuutta määräaikaiseen lyhentämiseen, jolloin irtisanomisia voidaan välttää.

Huokoisuutta työelämään

Toinen asia on elämänkaaren yli ulottuva työaika. Kun jotkut tekevät 40 tuntia viikossa 40 vuoden ajan ja toiset muutaman tunnin viikossa, se tarkoittaa valtavaa eroa eläkkeissä.

– Työmarkkinoiden tasapaino on vinksahtanut raiteiltaan niin kuin juna kiskoiltaan, Tiainen arvostelee. Kaikkien pitäisi olla mukana työelämässä, kun nyt osa on täysin sivussa.

Tilannetta voisi tasoittaa muuntelemalla työaikoja elämäntilanteiden mukaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta halutessa tehdä osa-aikatyötä työuran loppupäässä alkupäässä opiskelun ja lasten hoidon takia sekä siksi, että molemmat puolisot voivat olla työssä.

Työelämän huokoisuutta voisi lisätä myös sen keskivaiheilla. Vapaita myönnettäisiin helpommin, kun työntekijä haluaa vapaata opiskeluun

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään