Syrizan viisipäiväinen puoluekokous Ateenassa heinäkuussa 2014 kokosi vasemmistovoimat yhteen. Kreikan 14 erilaista vasemmistosuuntausta ovat puoluekokouksen jälkeen yhteisten tunnusten alla. Lähes 3 500 kokousedustajaa kävi läpi välillä kiivaissakin puheenvuoroissa perusteellista puolueohjelmaa yli 30 asteen helteessä – ja valmista lopulta tuli.
Vasemmistovoimien kokoaminen yhteisten tunnusten alle on ollut suuri ponnistus. Kreikan historiasta johtuen sekä Balkanin ja Turkin vaikutuksen takia Syrizassakin on enimmillään ollut jopa nelisenkymmentä suuntausta. Niistä yhteen, Synaspismokseen, vasemmistoliitolla on ollut suhteet.
Suuntauksia löytyy vanhoista trotskilaisista uusiin vihreisiin virtauksiin. Puoluevirkailija Antonis Marcopoulisin mukaan näiden kokoaminen yhdeksi puolueeksi onnistui nyt siksi, että lähestymistapa ja näkökulma käännettiin erottavista ideologisista seikoista yhteisiin nykytilanteen sanelemiin tavoitteisiin.
Niistä tärkein on tietenkin Kreikan ja kreikkalaisten selviäminen EU:n ja troikan asettamista velvoitteista sekä siitä valtavasta sosiaalisesta kriisistä, joka selkeästi on nähtävissä Ateenan kaduilla. Se innoitti kokousedustajat tiukkaan debatointiin siitä, miten ongelma tulisi ratkaista. Radikaaleimmat vaativat puheenvuoroissaan puolueelta päätöstä siitä, että velat vain kylmästi jätetään maksamatta ja eurosta erotaan! Välimeren kevät on alkanut.
Lakkoja lakkojen perään
Vaatimukset velkojen maksamatta jättämisestä ja euroerosta ovat ymmärrettäviä, kun katsoo, mitä viiden vuoden ajan kiristymistään kiristyneet julkisen talouden leikkaukset ja hallinnon sekä verotuksen muutokset ovat saaneet aikaan. Tällä hetkellä kreikkalaisista työttömänä on yli 25 prosenttia ja nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on katastrofaalinen 62.
Tämä näkyy Ateenan katukuvassa tyhjinä liikehuoneistoina ja roskapönttöjä kiertelevinä ihmisinä.
Ja tietenkin jatkuvina mielenosoituksina ja lakkoina, jotka joskus näyttävät suorastaan tragikoomisilta. Tällaiselta tuntui esimerkiksi kolmantena kokouspäivänä, jolloin me satakunta kansainvälistä veljespuolueiden edustajaa olimme bussilla matkalla Ateenan liepeille, Kesarioniin vanhan luostarin paikalle 2007 pystytetylle fasismin uhrien muistomerkille. Kokouspaikalta Falironin satamakaupungista Tae Kwon Do –areenalta on kymmenkunta kilometriä Syntagma-aukiolle. Matka alkoi luistavasti mutta tyssäsi keskustan liepeillä poliisien mielenosoitukseen – ja vastamielenosoitukseen. Kreikan kolmen eri hallinnonalan poliiseista paikallispoliisit olivat lakossa ja mielenosoituksessa, valtion poliisit tulivat sitä hajottamaan ja liikennepoliisit olivat töissä.
Palkasta kolme neljäsosaa pois
Lakot ja mielenosoitukset ovat jokapäiväisiä ja varmasti jatkuvat, sillä nyt pitäisi vielä julkiselta sektorilta vähentää 12 500 työpaikkaa, mahdollisesti jopa enemmän.
Ne, jotka ovat työpaikkansa säilyttäneet ovat saaneet kokea jo monta palkanalennusta. Puoluekokousavustajana toiminut Geo Santas on yksi potkujen pelkääjä. Hän on valtion virkamies, jonka palkka aleni ensin 2 000 eurosta 800:aan ja nyt 500:aan. Hänen sisarensa Alexandra saa eläkettä, joka on enää 500 euroa.
Sisarukset ihmettelevät, millä tulla toimeen, kun esimerkiksi sähkön, kaasun, veden ja teleliikenteen yksityistämisten jälkeen asumisen hinta on ruuan lisäksi kohonnut sietämättömäksi.
Laivanvarustajien verovapaus jatkuu
Kreikan historia on värikäs ja monet meistä merkillisiltä tuntuvat käytännöt ovat syntyneet vuosikymmenten jopa –vuosisatojen aikana. Kun me ihmettelemme Kreikan verotuskäytäntöjä, niin harvapa meistä tietää, että esimerkiksi osa maanviljelijöistä on muuttanut Vähä-Aasian, siis nykyisen Turkin puolelta vainottuina Kreikkaan ja saanut karun maatilkun ilman veronmaksuvelvollisuutta henkensä pitimiksi. Nyt sen sijaan maanviljelijätkin maksavat veroa ja pitävät tuotannostaan ja tuloistaan asianmukaisen kirjanpidon.
Sitä taas historiankirjat, eivätkä tuoreemmatkaan dokumentit kerro, miksi rikkaat laivanvarustajat eivät maksa veroa! Heidän verovapautensa kestää ainakin tämän vuoden loppuun. Verojen kanto ei siis ole ollut eikä ole oikeudenmukaista eikä kohtuullista.
Esimerkilliset partisaanit
Varsin useissa puheenvuoroissa palattiin katkeraan sisällissotaan (1946–49) ja juntan aikaan (1967–74). Sisällissotahan johti kommunistien tappioon, työväenliikkeen kieltämiseen ja vuosikausien oikeistohallitukseen.
Sisällissodan jälkeen amerikkalaiset organisoivat uudelleen Kreikan valtionhallinnon, armeijan ja tiedustelupalvelun. Amerikkalaisilla oli suorat suhteet saksalaisperäiseen kuningashuoneeseen ja oikeistovoimiin ja sitä kautta heidän vaikutuksensa tuntui myös Kreikan sisäpolitiikassa.
Partisaanisodasta sisällissodaksi muuttunut taistelu vaati uhrinsa, joiden muistelu on lähes näihin päiviin asti ollut kiellettyä. Vasemmistolaisittain ajattelevia kidutettiin ja tapettiin sadoittain vanhaan Kesarionin luostariin perustetussa vankilassa, josta nyt on muodostettu vaikuttava muistomerkki.
Manolis Glezos on 91-vuotias sotaveteraani, joka lataa uuteen Syrizaan kovia toiveita. Hän haluaa, että puolue antaa äänen köyhille ja että siitä muodostuu todellinen vastavoima Antonis Samaraksen hallitukselle ja ennen muuta oikeistolaiselle Kultainen aamunkoitto –puolueelle. Siksi hänen mielestään Syrizan pitää myös kasvattaa joukkojaan ja joukkovoimaansa.
Manolis Glezosia kuunnellaan herkällä korvalla, sillä hän on elänyt mukana Kreikan historian dramaattisissa käänteissä: toisessa maailmansodassa, sisällissodassa, kuningaskunnassa, sotilasdiktatuurissa ja sitten rakentamassa uutta tasavaltaa. Erityistä hohtoa Glezos saa siitä, että sodan päättyessä saksalaisten häviöön hän ja Geo ja Alexandra Santasin isä Apostolos Santas kävivät Akropolis-kukkulalta riipimässä alas natsien lipun. Nyt salossa liehuu Kreikan lippu ja jalustassa kerrotaan tapahtumista vuosina 1942–44. Muuten ainoa uudella ajalla tehty lisäys antiikin perintökukkulalle.
Sammakko kiehuvaan veteen
Monet tarkkailijat ovat nähneet Kreikan nykyisessä kehityksessä samankaltaisia ilmiöitä kuin sotilasjuntan aikana. Vertauksena kreikkalaisten sietokyvystä on käytetty sammakkoa. On kysytty, mitä se tekee tultuaan heitetyksi kiehuvaan veteen. No, loikkaa tietenkin pois. Mutta jos sammakko pannaan kylmään veteen, jota vähitellen kuumennetaan, se istuu kattilassa kärsivällisesti kunnes heittää henkensä.
Nyt monet tarkkailijat näkevät, että viiden vuoden kurjistamisen jälkeen kreikkalaisten mitta alkaa täyttyä.
Antonis Samaraksen autoritaariseen hallitukseen ollaan tyytymättömiä. Äärioikeistolainen Kultainen aamunkoitto on hallituksen tuella lietsonut muukalaisvihaa ja lisännyt kannatustaan erityisesti poliisien ja sotilaiden joukossa. Parlamentissa sen 18 jäsentä käyttäytyvät avoimen väkivaltaisesti. Puolueen kannatus on myös tavallisten ihmisten keskuudessa kasvanut sen järjestämien kouluruokailujen ja yleisen ruoka-avun jakamisen myötä. Mielipidemittauksissa kannatusprosentti liikkuu 10 ja 14:n välillä.
Syrizan onnistunut puoluekokous ja vasemmistovoimien kokoaminen yhteiseen ponnistukseen tuo selvän ja merkittävän vastavoiman Kreikan poliittiseen elämään. Messiaanisesti esiintynyt 38-vuotias Alexis Tsipras valittiin uuden puolueen puheenjohtajaksi valtavalla äänten enemmistöllä.
Viime vuoden parlamenttivaaleissa Syriza sai toiseksi eniten paikkoja parlamenttiin, sillä on hallussaan 300 paikasta 72. Ja aivan epäilemättä Syrizan kannatus tulee nousemaan selvänä vaihtoehtona nykymenolle. Eihän sammakko voi kuolla, eihän?
uutiskirje 
