KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Jordanian tšerkessit yrittävät säilyttää vanhan kulttuurinsa

Tšerkessien kansantanssiryhmä esiintymässä Jordanian pääkaupungissa Ammanissa, jossa asuu Kaukasian ja Turkin jälkeen luultavasti maailman kolmanneksi suurin tšerkessiväestö.

Tšerkessien kansantanssiryhmä esiintymässä Jordanian pääkaupungissa Ammanissa, jossa asuu Kaukasian ja Turkin jälkeen luultavasti maailman kolmanneksi suurin tšerkessiväestö. Kuva: All Over Press/Xinhua

Kaukasialaiskansa tšerkessit pitää kiinni perinteistään Jordaniassa.

Samuli Lähteenaho
8.2.2015 9.56

Salin lavalla seisoo ryhmä nuoria miehiä. Rytmikäs musiikki alkaa ja tanssijat ryhtyvät tanssiin. Tanssin yltyessä he heittäytyvät sen pyörteisiin, taputtavat käsiään ja elehtivät niillä voimakkaasti, välillä pysähtyen vaikuttaviin poseerauksiin. Välillä joku ryhmästä astuu muiden eteen soolotanssiin, pyörien villisti ympäri ja korostaen yhä enemmän liikkeitään.

Teatterisalin takarivissä istuva Mirza katsoo lavan liepeillä seisoskelevaa nuorten ryhmää.

– Meillä on sananlasku, joka sanoo, että hyvä tanssija on hyvä taistelija, sillä tanssiminen on aina ollut keskeinen osa tšerkessien kulttuuria, myös Jordaniassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jordaniassa asuu ehkä satatuhatta tšerkessiä.

Reilu kolmekymppinen autotoimittaja kuuluu Jordanian pääkaupungissa Ammanissa asustavaan löyhästi arvioiden 100 000 henkeä käsittävään (tarkkaa lukua ei kukaan tiedä) tšerkessiväestöön.

Muutama vuosi sitten Mirza perusti ystäviensä kanssa järjestön nimeltä International Circassian Cultural Academy. Akatemia järjestää tanssituntien lisäksi opetusta tšerkessin kielessä ja perinteisessä musiikissa.

Ensimmäistä kertaa Kaukasiaan

Lavalla harjoituksiaan aloittava tanssiryhmä on seuraavana päivänä lähdössä osallistumaan tanssikilpailuihin Kaukasiaan, historialliseen Tšerkessiaan.

– Suurimmalle osalle heistä tämä on ensimmäinen mahdollisuus nähdä kotimaansa. Ehkä sinun pitäisi kysyä heiltä, miltä heistä tuntuu, Mirza toteaa.

Kolmekymppinen tanssija ja tanssinopettaja Nataša, yksi Kaukasiaan matkaavista, naurahtaa iloisesti: – Olen Jordanian tšerkessi. Tanssin kulttuuriakatemiassa ja olen ylpeä siitä.

Puhuessaan tanssimisesta ja tšerkessin kielestä hän vakavoituu.

– Minun ikäpolveni on valitettavasti menettänyt tšerkessin kielen. Tanssi on ainoa, mitä meillä on jäljellä, sillä juuri sitä on säilytetty ja arvostettu täällä. Tanssiminen on todella viihdyttävää, mutta samalla myös hengellinen kokemus, koska se on niin tärkeää perinteillemme. Samalla se on kuitenkin hauskaa, sehän on tanssimista!

Sotšin kisat entisellä alueella

Jeel Al-Jadeed eli Uusi Sukupolvi -kerho on yksi keskeisistä Ammanin tšerkessijärjestöistä. Kerhon kielikurssin opettaja Tareq korostaa, että suosiostaan huolimatta perinteinen tanssi ei ole koskaan määrittänyt tšerkessejä.

– Se on kaunis osa kulttuuriamme ja itsekin pidän silloin tällöin tanssimisesta häissä tai muissa juhlissa.

– Tanssi on kuitenkin vain osa kulttuuriamme. Kulttuurimme on paljon rikkaampi, todella paljon. Perinteet, kieli, historia, kaikki mitä kutsumme nimellä adyghagha, ”tšerkessiys”.

Tareq kertoo osallistuneensa tšerkessien järjestämään mielenosoitukseen Ammanissa Venäjän suurlähetystön edessä Sotšin olympialaisten aikaan alkuvuodesta 2014.

– Tunsimme, että on velvollisuutemme osallistua näihin mielenosoituksiin, kertoa kaikille, että olemme yhä täällä, emme ole unohtaneet kansanmurhaa emmekä tule ikinä unohtamaan sitä.

Ympäri maailman järjestetyt mielenosoitukset keräsivät tšerkessejä ja heidän ystäviään nostamaan esille sitä, että olympialaiset järjestettiin alueella, joka alunperin liitettiin Venäjään tšerkessien kansanmurhan jälkeen. He vaativat kansanmurhan kansainvälistä tunnustamista ja muun muassa paluumuutto-oikeutta tšerkessien kotimaahan.

Lisää aiheesta perjantaina 6.2. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Lehden näköisversio löytyy myös Lehtiluukusta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään