Kehitysyhteistyön määrärahoista leikkaaminen heikentäisi konkreettisesti hädänalaisten ihmisten elämää, järjestöt kirjoittavat Kepan tiedotteessa.
– Tämä on lyhytnäköistä, koska kehitysyhteistyöllä sekä lievitetään äärimmäisen köyhyyden aiheuttamaan kärsimystä, kuten nälänhätiä, kodittomuutta tai sairauksia, että tuetaan toimia, jotka lopulta muuttavat yhteiskuntia reilummiksi ja tasa-arvoisemmiksi, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
Kepa kertoo, että suomalaisten kansalaisjärjestöjen työllä lievitetään köyhyyden ja eriarvoisuuden oireita ihmisten arjessa esimerkiksi terveydenhuollolla ja koulutuksella tai tukemalla ilmastokatastrofien uhreja. Samalla kehitysyhteistyön avulla rakennetaan demokratian edellytyksiä.
Kansalaisjärjestöt ovat Kepan mukaan avunantajia, avoimuuden ja tilivelvollisuuden peräänkuuluttajia, vallan vahtikoiria, syrjittyjen puolustajia tai yhteisöjen rakentajia.
”Tärkeää myös suomalaisille”
– Ugandassa olemme saaneet nostettua valtion terveysbudjettia 20 miljoonalla dollarilla, mikä tarkoitti kuutta tuhatta uutta työntekijää kuntien ja kyläyhteisöjen terveyskeskuksiin. Ihmiset yhdistivät voimansa, syntyi kansanliike joka meni terveysministeriöön asti ja sai aikaan budjettimuutoksen, World Visionin vt. toiminnanjohtaja Anne Pönni kertoo esimerkkinä.
Järjestöt sanovat, että kehitysyhteistyöllä on myös tärkeä merkitys suomalaisille.
– Olen ylpeä siitä, että asun maassa, jossa myötätunto on ollut iso arvo, se on liittynyt kehitysyhteistyöhön ja siihen ajatukseen, että me ollaan solidaarisia kehitysmaita kohtaan. Sitä kaikkea, mitä me tehdään kehitysyhteistyössä, ei voi laskea rahassa, sanoo Fida Internationalin Olli Pitkänen.
Tärkeintä on järjestöjen mukaan muuttaa rakenteita, jotka ylläpitävät köyhyyttä.
”Apua tarvitaan nyt, koska rakennemuutokset kuten verojärjestelmien parantaminen vaikuttavat ihmisten arkeen viiveellä”, järjestöt kirjoittavat.