Venäjän yksinvaltaisia elkeitä harrastava presidentti Vladimir Putin pelaa Ukrainan kriisissä upporikasta ja rutiköyhää. Jos Venäjä ajaa pahasti karille Ukrainassa, Putin menettää kasvonsa – ja hänen lähtölaskentansa voi alkaa.
Ukrainan kriisi on ajautunut pisteeseen, jossa kaikilla osapuolilla on käsissään vain huonoja valintoja, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith. Venäjä on hänen mukaansa kriisin avainpelaaja tukiessaan Kiovan hallintoa vastustavia separatisteja.
– Kun tässä Venäjän suurvaltastatuksen tavoittelussa on lähdetty Ukrainan kriisin yhteydessä pelaamaan tätä upporikasta ja rutiköyhää, niin Venäjällä on nyt aika pitkälle vain huonoja vaihtoehtoja. Konfliktin iso tragedia on, että kenelläkään ei ole enää mitään hyviä vaihtoehtoja. Nyt vain pitäisi jotenkin löytää näistä huonoista vaihtoehdoista se vähiten huono.
Epävarmuutta ilmassa
Putin itse on tyylinsä ja valtansa vanki. Smith sanoo, että Putin näkee vihollisia siellä, täällä ja tuolla jo vakoiluorganisaatiokoulutuksensa vuoksi.
– Ja jotka istuvat liian kauan vallassa ja jotka ovat autoritaarisia, niin niiden ongelma on, miten vallasta luovutaan. Siinä on se riski, että miten minulle sitten käy.
– Jossain kohdassahan miestä täytyy vaihtaa. Se on ihan selvä. Tässä tapauksessa se tulee pahimmillaan vasta 2024. Olisin itse kallistumassa siihen edelleenkin, että se tapahtuu 2018. Mutta tämä on ollut sen verran arvaamaton kokonaisuus koko ajan, että tästä ei ihan oikeasti tiedä.
Smith sanoo, että Putinilla on kansan tuki niin kauan kuin maan ongelmiin osoitetaan ulkopuolinen syypää. Mutta jos Jos Putin ei saavuta Venäjälle suurvalta-asemaa ja joutuu nöyryytetyksi, häntä saattaa odottaa lähtö jo ennen vaalikauden loppua.
Kun Smith katsoo Putinin toista tulemista vuoden 2012 jälkeen, hän ei näe mitään uusia visioita Venäjän kehittämiseksi.
– Nyt mennään vanhojen visioiden mukaan aika jääräpäisesti eikä niitä kyetä täysin soveltamaan tähän uuteen tilanteeseen.
Smith ei suostu sanomaan, että tilanne näyttää Putinin, Venäjän ja Euroopan kannalta tosi pahalta.
– Mutta ei tässä nyt ole paljon hyvääkään.
Hän epäilee, että Venäjän ja Euroopan yhteistyökuvioissa päästään eteenpäin vasta sitten, kun Putin ja putinismi menettää valtansa.
– Se ei ole kauhean hyvä asia, millään tasolla. Mutta näin se vaan nyt sitten on.
Voiko Venäjää hallita muukin kuin vahva johtaja? Muun muassa siitä Hanna Smithin koko haastattelussa, jonka voi lukea 20. helmikuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Osta näköislehti.
lehti 