KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Suloisesta Suomestamme

Gunnar Mattssonin satiiri ”Suloisesta Suomestamme” ilmestyi tasan 50 vuotta sitten.

Gunnar Mattssonin satiiri ”Suloisesta Suomestamme” ilmestyi tasan 50 vuotta sitten. Kuva: Juha Drufva

Juha Drufva
11.3.2015 8.46
Fediverse-instanssi:

Karheita tarinoita osa 7

Gunnar Mattssonin tuntematonta Suomen historiaa ilmestyi tasan 50 vuotta sitten nimellä Suloisesta Suomestamme (WSOY). Puoli vuosisataa ei ole vienyt satiirilta terää. Paikoitellen se tuntuu ajankohtaisemmalta kuin ilmestyessään.

Siitäkin huolimatta, että Suomessa on kaikki muuttunut, vai onko lopulta mikään muuttunut? Vaikka 400 000 suomalaista on muuttanut Ruotsiin, suurtyöttömyys on yhä vieraanamme. Suurtyöttömyyden lisäksi pysyvää on talvisodan hengen ylistely.

Mattssonin mukaan Suomi on ollut mukana niin monissa sodissa, ettei suomalaisilla koskaan ollut aikaa valita itseään heikompaa vihollista. Suomalaiset taistelivat yleensä kotonaan päinvastoin kuin ruotsalaiset, jotka hävisivät sotansa Ruotsin rajojen ulkopuolella välttyäkseen vahingoittamasta omia peltojaan ja maitaan. He käyttivät myös armeijassaan ulkomaalaisia välttyäkseen vahingoittamasta omia miehiään:

ILMOITUS
ILMOITUS

”Suomalaiset olivat erinomaisia sotureita ja taistelivat menestyksekkäästi etulinjassa. Merkillistä kyllä he säännönmukaisesti menettivät alueita urheitten taistelujensa tuloksena. Oikeastaan suomalaiset valtasivat alueita ainoastaan silloin kun he suostuivat tulemaan lyödyiksi.”

Mattssonin mukaan suomalaiset taistelivat ruotsalaisten puolesta monen monissa sodissa, jotka syntyivät monista eri syistä. Syyt olivat yleensä epäuskottavia. Pestatessaan sotilaita Suomesta ruotsalaiset värvärit ilmoittivat, että miehet tulisivat taistelemaan Ruotsin puolesta. Sitä ei ollut kuitenkaan helppo käsittää, koska taisteluja käytiin aina muualla kuin Ruotsissa.

Kaikkialla missä Ruotsi soti, olivat suomalaiset etulinjassa ja voittivat. Palkaksi he saivat oppia yhteiskuntasuunnittelua, eli maksamaan veroja, sekä pääsivät useitten rauhansopimusten yhteydessä eroon niistä osista Suomea, joita ei vielä viljelty ja joita ei kuitenkaan olisi voitu viljellä, koska niin paljon suomalaisia oli voitokkaissa sodissa kaatunut.

Suomi lähti sotaan yksinomaan moraalisista syistä ja koko maailman myötätunto hyökkääjiä lukuun ottamatta oli Suomen puolella. Näin Suomi sai osakseen goodwillia ja luottamusta, jota suomalaiset eivät onnistuneet hankkimaan rauhan aikana.

Mattsson muistuttaa, että suomalaiset ovat jatkuvasti ja vielä tänä päivänäkin taitavia sotureita. Mutta jos Torsten Ståldhandske ja Gustaf Mauritz Armfelt olisivat eläneet vuonna 1965, olisivat he saaneet tyytyä uimaan Kyproksella. Sven Dufva olisi todennäköisesti ollut lentokonemekaanikkona Leopoldvillessa, nykyisessä Kinshasassa Kongossa.

Suloisesta Suomestamme teoksen ilmestyessä Hannu Salaman Juhannustanssien jumalanpilkkaoikeudenkäynti oli kiivaimmillaan. Mattssonin mukaan ei pidä unohtaa, että ruotsalaiset käännyttivät ristiretkillään Suomen kristinuskoon ja kirkonmiehet opettivat suomalaisille kirjoitustaidon. Joten Salama, Paavo Rintala ja Pentti Saarikoski olivat näiden ristiretkien luonnollista jatkumoa:

”Myöhemmin syntyi ajatus Suur-Suomesta. Ensimmäinen yritys idean toteuttamiseksi tehtiin itään päin, mutta kävi ilmi, että Urali olikin korkeampi kuin Koli. Onnistuneempi yritys tehtiin länteen päin, ja noin 400 000 suomalaisen onnistui juurtua Ruotsiin.”

Suomalaisten tanssien alkujuureksi Mattsson jäljittää karhunkaadon. Suomalaiset surmasivat karhuja työntämällä puukon niiden rintaan ja painimalla sitten niiden kanssa. Tällä tavoin suomalaiset oppivat hyvän jalkatyön, jota myöhemmin kehitettiin erilaisiksi tansseiksi. Suomalainen mies tanssii tangoa aivan kuin painisi daaminsa kanssa. Letkajenkan tosin keksi muuan ritari saatuaan ampiaisen haarniskansa sisälle.

Kirkko sekaantui vuonna 1965 moraalista käytyyn väittelyyn niin kiihkeästi, että eräs äiti totesi Mattssonille:

-Minun pikku Heikkini on niin kiinnostunut sukupuolisuudesta, että hänestä varmasti isona tulee piispa.

Lääkäripula oli Suomessa 50 vuotta sitten niin ankara, ettei uskallettu esittää juuri muuta kuin sairasta huumoria:

-Ja raittiusihmiset pitivät huolen siitä, että alkoholin hinta nousi niin että ainoastaan pätevillä alkoholisteilla ja nuorisolla oli varaa juoda itsensä juovuksiin.

Tässä 25-osaisessa juttusarjassa todellisuutta tarkastellaan absurdilla ohipuhumisella höystettynä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset