Uusi tutkimus selvittää, miten voimme turvata hyvinvointimme ilman, että heikennämme tulevien sukupolvien tai muun luonnon hyvinvointia, tiedottaa Helsingin yliopisto.
Suomalaiset voivat keskimäärin hyvin, mutta kuormittavat samalla maapallon ekosysteemejä kestämättömällä tavalla. Ristiriita herättää kysymyksen, mitä kestävä hyvinvointi on ja miten sitä on mahdollista tutkia. Aihetta pohtii Helsingin yliopistossa 25. huhtikuuta väittelevä Tuuli Hirvilammi.
Hirvilammin mukaan kestävä hyvinvointi perustuu uudenlaiseen ihmiskäsitykseen. Se auttaa näkemään ihmisten ja ekosysteemien yhteyden sekä ihmisten hyvinvoinnin osana luontoa. Kestävä hyvinvointi voidaan ymmärtää kokonaisuutena, johon kuuluvat kohtuullinen elintaso, mielekäs ja vastuullinen toiminta, merkitykselliset suhteet ja elävä läsnäolo.
Yksiöiden valinnat eivät riitä, tarvitaan rakennemuutoksia
Tutkimukseen sisältyvät empiiriset osajulkaisut pohjautuvat aineistoon, joka tarkastelee perusturvan saajien hyvinvointia ja elintasoa sekä luonnonvarojen kulutusta eli materiaalijalanjälkeä. Tutkitut asuivat yksin ja elivät työmarkkinatuen tai takuueläkkeen varassa.
– Tulokset osoittavat, että materiaalijalanjälki on ekologisesti kestämätön myös niillä, jotka eivät voi enää tinkiä omasta kulutuksestaan. Yksilövalintojen sijaan tarvitaan siis instituutioiden ja rakenteiden muutosta. Esimerkiksi asuntojen ja ruoan tuotanto ja liikennejärjestelmät ovat tässä tärkeitä, Hirvilammi sanoo.
Mahdollisuus monipuolisempaan tarpeiden tyydyttämiseen
Moniulotteinen käsitys hyvinvoinnille välttämättömistä tarpeista auttaa näkemään, miten hyvinvointia olisi mahdollista lisätä ilman, että samalla kasvatetaan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tutkimuksessa kuvataan kestävän hyvinvoinnin teoriaa, joka tunnistaa ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen sekä kestävyyden tavoitteet.
– Toivon, että tutkimukseni havainnot suuntaavat yhteiskuntapolitiikkaa kestävän hyvinvoinnin edistämiseen. Kestävän hyvinvoinnin tavoittelu ei ole uhka nykyiselle hyvinvoinnille, vaan mahdollisuus nykyistä monipuolisempaan tarpeiden tyydyttämiseen ja materiaalijalanjäljen pienentämiseen. Kohtuullinen elintaso tulee turvata luonnon kantokyvyn rajoissa, Hirvilammi toteaa.
YTM Tuuli Hirvilammin väitös Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 25.4. kello 12. Väitös kuuluu yhteiskuntapolitiikan alaan.