Työssä kuormittuminen on yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin, kuten tupakointiin, vähäiseen liikuntaan ja ylipainoon. Tiedot käyvät ilmi Yhdysvalloissa hoitotyöntekijöille tehdystä tutkimuksesta, jossa oli mukana työterveyslääkäri, dosentti Helena Miranda Työterveyslaitoksesta.
Lähes 90 prosenttia työntekijöistä kertoi kokevansa työnsä henkisesti vaativaksi ja joka neljäs koki vaikutusmahdollisuutensa työssään vähäisiksi. Kaksi kolmasosaa tutkittavista altistui huonoille työasennoille tai nostamiselle. Yli puolet oli kokenut työssään fyysistä väkivaltaa.
Työ vaikuttaa terveyteen ja toisin päin
Epäterveellisten elämäntapojen todennäköisyys oli erityisen korkea alle 40-vuotiailla työntekijöillä, jotka kuormittuivat työssään runsaasti. Todennäköisyys oli jopa kaksin- tai kolminkertainen verrattuna saman ikäisiin työntekijöihin, joiden työ ei ollut kuormittavaa.
– Julkisessa keskustelussa, jossa pohditaan työkykyyn ja tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä, nousee esiin usein työntekijöiden terveyskäyttäytyminen. Huonoa kuntoa tai ylipainoa pidetään syytekijöinä työkyvyttömyyteen tai alentuneeseen tehokkuuteen, sanoo Miranda.
– Keskustelusta unohtuu työn vaikutus elämäntapoihin. Stressaantunut ja ylikuormittunut työntekijä ei välttämättä kykene ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja, sanoo Miranda.
Voimien pitäisi riittää työn lisäksi terveeseen elämään
Työntekijä voi käyttää lohtusyömistä ja tupakoimista keinoina työstä elpymiseen esimerkiksi silloin, kun työ on mitoitettu liian tiukalle, työssä ei saa riittävästi tukea tai siinä on työntekijän fyysistä koskemattomuutta uhkaavia turvallisuustekijöitä. Seurauksena voi olla myös fyysinen passivoituminen.
Helena Mirandan mukaan työn kuormitukseen pitäisi pystyä vaikuttamaan niin, että työntekijällä riittäisi voimia myös elää terveellisesti. Työkykyä voitaisiinkin tukea tehokkaammin jos tukitoimet kohdistettaisiin niihin muokattavissa oleviin tekijöihin, jotka vaikuttavat työntekijän terveyskäyttäytymiseen. Työn fyysisellä ja henkisellä kuormituksella on siinä merkittävä rooli.
Kyselytutkimus toteutettiin vuosina 2006–2009. Tutkimukseen osallistui 1 506 hoitajaa 18 pitkäaikaishoitokodista. Heistä yli puolet toimi tehtävissä, jotka suomalaisittain vastaavat lähihoitajan työtä. Vastausprosentti oli 72.