Kehitysvammaiset töissä
Kehitysvammaisia ihmisiä arvioidaan olevan Suomessa noin 40 000 (0,8 % väestöstä).
Heistä työikäisiä on noin 25 000, joista vammaisten työllisyyspalveluissa on noin 15 000.
Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä on suuria kuntakohtaisia eroja.
Päivätoiminnassa on noin 5 000–6000 kehitysvammaista ihmistä ja noin 9 000 on joko työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa.
TE-hallinnon tarjoama työhönvalmennuspalvelu ei nykyisellään vastaa vammaisten henkilöiden tukitarpeisiin, ja vain harvassa kunnassa on tarjolla palkkatyöhön ohjaavaa työhönvalmennusta, kertoo Kehitysvammaliiton tutkimus.
Koko maassa vain noin 400–500 kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt palkkatyöhön.
Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä on suuria kuntakohtaisia eroja.
Niissä kunnissa, joissa on työhönvalmentajia ja joissa on tehty selkeä päätös palkkatyöhön suuntautumisesta, tulokset ovat hyviä. Kehitysvammaisista ihmisistä selkeästi suurempi osuus on työsuhteisessa työssä kuin niissä kunnissa, joissa palkkatyötä ei ole asetettu tietoiseksi päämääräksi.
Kehitysvammaiset ihmiset ovat työllistyneet palkkatyöhön erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Etelä- ja Länsi-Suomessa. Muualla suositaan avotyötä, joka on sosiaalipalvelua, josta ei makseta palkkaa. Itse työtehtävät ovat hyvin samanlaisia kuin niillä, jotka ovat palkkatyössä.
Kunnat ovat avainasemassa
Kehitysvammaliiton mukaan kuntien pitäisi luopua avotyötoiminnan tarjoamisesta ja siirtää henkilöstövoimavarat työllistymisen tukemiseen.
Erityisesti nuoret ja koulutetut kehitysvammaiset haluavat päästä palkkatyöhön.
– Nämä henkilöt pystyvät työllistymään, mutta tarvitsevat siihen tukea, ja kunnat ovat avainasemassa, sanoo Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Hannu Vesala.
– Työllistyminen on pitkälti kiinni siitä, onko kunnassa saatavilla työhönvalmentajan palvelua vai ei.
Työhönvalmentaja tukee sekä kehitysvammaista työllistyjää että työnantajaa. Hän on mukana etsimässä sopivaa työpaikkaa, räätälöimässä työtehtäviä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa sekä auttamassa työntekijää työtehtävien oppimisessa.
– Rahalliset tuet eivät välttämättä ole työnantajallekaan ratkaiseva tekijä, kun hän harkitsee kehitysvammaisen henkilön palkkaamista. Kehitysvammaiset henkilöt ovat sitoutuneita ja pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka usein haluavat osa-aikaisia työtehtäviä, joihin voi olla muuten vaikea löytää sopivaa työntekijää, Hannu Vesala sanoo.
Työhönvalmennus kannattaa
Työhönvalmennuksen julkistaloudellista kannattavuutta on tutkittu aikaisemmin ja todettu se kannattavaksi. Työllistymisen tuomat säästöt ylittävät työhönvalmentajien palkkaamisesta koituvat kustannukset.
Työhönvalmentajien lisäämisen ohella raportin mukaan eläkkeen ja palkan yhteensovittamista tulisi tehdä joustavammaksi.
Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö saa ansaita palkkaa korkeintaan 746 euroa kuukaudessa.
Noin 80 prosentilla työllistyneistä palkka jää tämän alle. Jos palkkatulot nousevat suuremmiksi, menettää henkilö kokonaan eläkkeensä, mikä ei kannusta lisäämään työtunteja.
Eläkkeen asteittainen pieneneminen palkkatulojen kasvaessa antaisi lisää joustoa työajoista sopimiseen.
Palkallinen työ on
itsenäisyyden kivijalka
Tutkimuksessa päätellään, ettei sosiaalihuollon tai TE-palveluiden työllistymistä tukevia palveluita ole rakennettu tukemaan kaikkien ihmisten työllistymistä.
Tällä hetkellä heikko taloudellinen tilanne tuntuu olevan selitys siihen, ettei voida panostaa kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseen ja työhönvalmennukseen.
Julkisella sektorilla on paljon kehitysvammaisia henkilöitä avotyötoiminnassa. He tekevät työtä ilman työsuhteen tuomaa palkkaa ja muita etuja. Tutkimusraportti kysyy miksei julkinen sektori ole palkannut heitä työsuhteeseen.
Nyt kun vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimusta ollaan ratifioimassa, heidät tulisi ottaa huomioon tasavertaisina työntekijöinä ja palkansaajina myös julkisella sektorilla, raportissa huomautetaan.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista korostaa yhdenvertaista oikeutta työhön samoilla ehdoilla kuin muutkin.
Suomen hallituksen vammaispoliittisessa ohjelmassa puolestaan linjataan vuosien 2010 – 2015 konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet. Ohjelma sisältää 122 konkreettista toimenpidettä, joista yhdeksän kohdistuu työtä koskevaan osa-alueeseen.
Yksi ohjelman tavoitekärjistä on vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta. Palkallinen työnteko on osallisuuden ja taloudellisen itsenäisyyden kivijalka. Siksi työhön osallistumisen mahdollisuudet tulee turvata kaikille.
Kehitysvammaiset töissä
Kehitysvammaisia ihmisiä arvioidaan olevan Suomessa noin 40 000 (0,8 % väestöstä).
Heistä työikäisiä on noin 25 000, joista vammaisten työllisyyspalveluissa on noin 15 000.
Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä on suuria kuntakohtaisia eroja.
Päivätoiminnassa on noin 5 000–6000 kehitysvammaista ihmistä ja noin 9 000 on joko työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa.