– SAK:n kannat EMUn kehittämiseen ovat vielä auki, mutta ongelmana on mielestämme ollut esimerkiksi eurokriisin aikainen liian tiukka finanssipolitiikka, joka ei ole tukenut kasvua ja työllisyyttä, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola totesi järjestönsä järjestämässä seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Vakautta vahvistettava edelleen
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo kertoi seminaarissa EMUn tulleen eurokriisin vuoksi tienhaaraan.
– Esimerkiksi kriisipaketit ovat muodostaneet kokonaisuuksia, jollaisten kanssa Euroopan unioni ei ole aiemmin joutunut painimaan.
Vakautta on talouskriisin aikana pyritty turvaamaan vahvistamalla talous- ja rahaliiton sääntöjä. Jatkossa unionilla on Saarenheimon mukaan kaksi vaihtoehtoa.
Ohjauksen ja yhteisvastuun unionilla olisi nykyistä enemmän valtaa puuttua jäsenmaidensa talouteen. Ongelmana olisi sääntöjen toimeenpano.
– Käytännön välineet puuttua asioihin ovat heikot.
Toinen vaihtoehto olisi niin sanottu no bail out -järjestelmä, jossa vastuu omasta taloudesta olisi jäsenmailla itsellään.
– Siinä markkinat säätäisivät tilannetta eli rahoittajat laitettaisiin maksamaan.
Euroalueen yhteiseen velkajärjestelyyn Saarenheimo ei usko, koska pelkkä siitä puhuminenkin koetaan uhkaksi.
Fiskaalinen integraatio
Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomola tunnustautui seminaarissa EMUn fiskaalisen integraation kannattajaksi. Valtiovarainministeriössä fiskaalinen integraatio on tyrmätty.
Fiskaalinen integraatio tarkoittaa sitä, että merkittävä osa kansallisista budjeteista keskitettäisiin rahaunionin tasolle. Se mahdollistaa tulonsiirtojen käyttämisen epäsymmetristen shokkien tasoittamiseen.
– Euroalue on keskeneräinen ja epätäydellinen. Epätäydellisessä valuuttaunionissa jäsenmaat joutuvat kohtaamaan talouden kriisit omilla resursseillaan. EMUsta puutuu vakauttava mekanismi, Tuomola totesi.
Hänen mukaansa mukaan fiskaalinen järjestelmä toimisi talouden automaattisena vakauttajana.
Tuomola tietää, että fiskaalista integraatiota vastustetaan, koska sen pelätään mahdollistavan holtittoman taloudenpidon jäsenmaissa.
– Ainakaan tilastoista tälle väitteelle ei löydy perusteita.