Suomen julkinen talous EU-syynissä

EU:n talous- ja rahoituskomitean on määrä antaa keskiviikkoon mennessä lausunto alijäämärajoitteen ja velkarajoitteen rikkomisesta.

Lausunto perustuu EU-komissioon raporttiin, jonka mukaan Suomi ei täytä julkiselle taloudelle asetettuja alijäämä- ja velkakriteerejä.

Suomi on sitoutunut EU:n perussopimukseen, jonka mukaan julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansatuotteesta. Toinen rajoite on julkinen velka, joka ei saa mennä yli 60 prosentin suhteessa bkt:hen.

Talous- ja rahakomitean lausunto voi olla vapauttava, jolloin jatkotoimiin ei ryhdytä. Toisessa vaihtoehdossa Suomea esitetään ”liiallisen alijäämän menettelyyn”. Komissio vei asian EU-maiden valtiovarainministereistä koostuvan Ecofinin käsittelyyn kesäkuussa.

Liiallisen alijäämän menettelyssä Suomelle annetaan aikataulu, johon mennessä asiat on saatettava vaaditulle tolalle. Suomen tulee esittää toimet, joilla tavoitteeseen päästään. Komissio valvoo, että asiat etenevät sovitulla tavalla.

Valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan todennäköisin vaihtoehto on, että EU-komissio odottaa Suomen uuden hallituksen ohjelmaa ja edesottamuksia ennen jatkotoimista päättämistä.

Hallituksen on määrä antaa uusi vakausohjelma syksyllä ja se menee EU-komission arvioitavaksi.

Lieventäviä asianhaaroja?

Julkisen talouden alijäämä- ja velkakriteerit eivät ole kiveen hakattuja, vaan ne joustavat.

Alijäämän suhteen lieventäväksi asianhaaraksi katsotaan, jos ylitys on pienentynyt merkittävästi lähelle kolmen prosentin tasoa tai jos ylitys on poikkeuksellista ja väliaikaista.

Lisäksi tarkasteluun voidaan ottaa muita tekijöitä, kuten talouskehitys, ”solidaarisuusrahoitus” tai esimerkiksi eläkeuudistuksen vaikutusta julkiseen talouteen.

Solidaarisuusrahoitus tarkoittaa maan panostusta yhteiseen eurokriisinhallintaan.

Poliittistakin harkintaa

Käytännössä erityismenettelyyn saattaa joutua vain, jos kummatkin, sekä alijäämä- että velkarajat paukkuvat. Yhtään erityismenettelyä ei ole käynnistetty pelkän velkakriteerin ylittymisen perusteella.

Suurin osa EU-maista on ylittänyt 60 prosentin julkisen velan rajan. Euroalueen maiden keskimääräinen julkinen velka suhteessa bkt:hen on 94,2 prosenttia ja koko EU:n 88,6 prosenttia.

Myös julkisen talouden alijäämäraja joustaa. Suomen ja suoranaisten kriisimaiden lisäksi kolmen prosentin ylittäjiä löytyy muitakin.

Arviointi on pitkälti poliittista. Komissio joutuu harkitsemaan, miten isoille varpaille se talloo.

Joustavuudesta huolimatta EU-maa ei voi viitata kintaalla alijäämän ja julkisen velan viitearvoille. Mikään maa ei halua joutua EU-komission ja muiden jäsenmaiden silmätikuksi.