Ranskalaisfilmissä Pieniä valkoisia valheita (Les petits mouchoirs, 2010) noin 35–45-vuotiaiden ystävysten ja heidän perheidensä tapana on viettää yhdessä kesälomaa. Nyt tulevat riemut saavat särön, kun yksi joukosta joutuu sairaalan teholle. Yllättävä homorakaudellinen tunnustus tuo oman lisäjännitteensä, joka säilyy loppuun asti.
Näillä peruseväillä lähdetään liikkeelle sillä seurauksella, että tuloksena on tarpeettoman pitkitetty romanttinen draamakomedia, jossa haiskahtaa kansainvälisten markkinoiden kalastelu.
Englanninkielisiä biisejä tulviva musiikkiraita huokuu kaupallista kosiskelua, vasta toissijaisesti temaattista kommentointia. Bittersweet (”kirpeän suloinen”) luiskahtaa osittain imelän puolelle. Liikaa pituutta, hieman puolikypsää dialogia, jossain määrin rasittavaa rakkaan perässä voihkimista – ei siis varsinainen tapakulttuurinen helmi, vaikka leffa epäilemättä löytäneekin ystävänsä.
Guillaume Canet’n käsikirjoittama ja ohjaama elokuva on kuin amerikkalaisen kulttifilmin Sisärengas (1983) päivitys ranskalaisittain. Se on korostetusti ensemble-filmi ja kieltämättä innostuneesti koko porukan (etenkin Marion Cotillard) voimin näytelty.
Pieniä valkoisia valheita. Yle Teema torstaina klo 22.00.
uutiskirje 
