Suomen kehitysyhteistyö on parantanut vastaanottajamaiden julkisia palveluja ja vähentänyt köyhyyttä. Vahvuuksia ovat vesihuolto, metsät, koulutus, sukupuolten tasa-arvo ja vammaistyö. Suomen projektit ovat keskittyneet köyhyyden vähentämiseen.
Suomen kehitysyhteistyö on määrällisin mittarein teollisuusmaiden ”hyvää keskitasoa” ja laadussa keskikastissa.
– Monissa kansainvälisissä vertailuissa huipulle sijoittuvalle maalle tätä ei voi pitää riittävänä. Suomen kannattaa ponnistella kehitysyhteistyön laadun parantamiseksi, toteaa arvioinnin ulkoasiainministeriölle tehnyt Ritva Reinikka.
Nykyisin suurin osa lapsista pääsee kouluun. Yhä harvempi lapsi kuolee alle 5-vuotiaana.
Suomen hallintokuorma on erilaisine palavereineen ja neuvotteluineen on kasvanut, ja maa on pudonnut keskikastiin tässä.
Kehitysyhteistyön hyöty kiistatonta
Suomessakin on nostettu keskustelua ”kehitysavun kirouksesta”. Voiko avusta olla pahimmillaan jopa haittaa saajilleen?
– Tutkimusnäyttö ei tue tätä väitettä. Päinvastoin on havaittu, että vaikka kaikki tuki ei olisikaan tuottanut tuloksia, se on auttanut kokonaisia kansantalouksia talouskasvun tielle ja vähentämään äärimmäistä köyhyyttä, toteaa Reinikka.
Parinkymmenen vuoden aikana esimerkiksi Afrikan maissa on saatu tuloksia. Nykyisin suurin osa lapsista pääsee kouluun. Yhä harvempi lapsi kuolee alle 5-vuotiaana.
Puhdasta vettä on yhä useammalla. Esimerkiksi kolme miljoonaa etiopialaista on päässyt puhtaan veden piiriin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Suomen osuus tästä on noin kymmenesosa.
– Se on melkoinen saavutus lähes sadan miljoonan asukkaan maassa, Reinikka toteaa.
Kehitysapu tärkeää hauraissa maissa
– Kehitysapu on yhä tärkeää köyhimmissä ja hauraissa valtioissa. Tällä työllä on selvä yhteys turvallisuuspolitiikkaan.
Hän kehottaa kuitenkin arvioimaan, että kuinka monessa hauraimpiin kuuluvassa valtiossa kannattaa työskennellä samanaikaisesti.
Alhaisimpien tulotason maiden määrä on vuoden 2001 jälkeen lähes puolittunut 65:stä maasta 34:ään reilussa kymmenessä vuodessa. Suomen pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista Sambia ja Vietnam ovat kivunneet keskituloisten kehitysmaiden joukkoon. Etiopia, Kenia, Mosambik, Tansania ja Nepal ovat edelleen köyhimpiä.
Kansalaisjärjestöjen työstä arviointi
Ulkoministeriö on käynnistänyt kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuuden arvioinnin. Kolmen vuoden aikana selvitetään näiden työn vaikuttavuutta. Kansalaisjärjestöjen työtä arvostetaan laajasti suomalaisten keskuudessa.
Kansalaisjärjestöihin kohdistuu rajut leikkaukset jo ensi vuonna. Sipilän hallitus on päättänyt leikata järjestöjen määrärahat. Kansalaisjärjestöjen tiedotusmäärärahat leikataan kokonaan.
Samaan aikaan tehty raportti kertoo, että suomalaisten tietämys kehittyvistä maista on heikko. Valtaosa suomalaisista uskoo, että kehitysmaiden lapsista käy alle puolet koulua. Koulua käy yli 90 prosenttia. Vain 11 prosenttia tietää lapsikuolleisuuden dramaattisesta laskusta.
Reinikka arvioi suomalaisten tarvitsevan enemmän tietoa kehitysmaista ja Suomen yhteistyöstä näissä maissa.
Ulkoministeriön riippumaton arvio Results on the Ground? kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta valmistui heinäkuun alussa.
lehti 