KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Huitsin Nevada ja Iitin Kuukso

Pirjo Hämäläinen
14.7.2015 18.00

Painu helvettiin! Painu pelle hiiteen! Painu tiehesi ja pysy poissa! Painu jätkä vittuun! Painu suolle! Painu niin kauas kuin pippuri kasvaa! Painu huitsin Nevadaan! Painu Iitin Kuuksoon!

Suomalaiset passittavat keljut tyypit luontokohteisiin, etäisiin ja huonomaineisiin paikkoihin tai sitten myyttisiin loukkoihin, joita kuvaavat erilaiset voimasanat. Lievissä tapauksissa määränpäätä ei täsmennetä, vaan annetaan vain lähtöpassit. Four Catsin bravuuriksi nousi Painu pois Jack!

Vastustaja saatetaan lähettää myös Timbuktuun, mutta ukaasissa on kirjallinen sivumaku. Moni onkin oppinut Timbuktun Aku Ankasta ja Ankkalinnan tienviitasta: Timbuktu 346 787 km.

Sanaspesialisti Elina Heikkilän mukaan helsinki on tosiaankin pehmennetty versio helvetistä.

Möhlivän Akun perinteisiä pakopaikkoja ovat Timbuktu ja Kaukastania, mutta onpa hän paennut joskus myös Taka-Hikiän kirkonkylään. Kaukastania on tietysti kaukana ja Taka-Hikiä vielä huvittavan Hikiän takana, siellä missä etelästä katsoen on Oitti ja pohjoisesta katsoen Riihimäki.

Timbuktun mainetta äärikolkkana ruokki se historiallinen tosiseikka, että eurooppalaisten oli moskeijoiden ja muslimipyhimysten kaupunkiin lähes mahdoton päästä.

Uroteko onnistui vuonna 1828, jolloin ranskalainen René Caillié laahusti portista sisään, mutta myös hinta oli kova: tutkimusmatkailija oli opiskellut kieliä ja tapoja Pohjois-Afrikan maurien parissa, naamioitunut islaminuskoiseksi oppineeksi, vaeltanut rahattomana ja aseettomana halki Saharan ja virunut kuukausia puolikuolleena. Kaikkiaan operaatioon hupeni kuusitoista vuotta.

Saharan laidalla kohoava Timbuktu ja Kuolemanlaaksosta kuulu Nevada ovat paitsi kaukaisia myös poikkeuksellisen kuivia ja kuumia paikkoja. Vaikea on silti ymmärtää, mistä suomalaiset ovat keksineet Nevadan. Huitsissa on vähemmän ihmettelemistä, sillä huitsi ja huithelvetti ovat selvästi synonyymeja.

Iitin Kuukso on taas pieni kylä Pietarin radan ja Salpausselän eteläpuolella, Kausalan ja Korian välimailla. Timbuktuun ja Nevadaan Kuukson yhdistää maisema: aavat ja kuivat peltoaukeat eivät ole sitä tuhansien järvien Suomea, jota Iitin idyllinen kirkonkylä niin sulokkaasti edustaa.

Meneminen korvaa välillä painumisen. Mene järveen! Mene kuuseen! Mene hevonkuuseen! Mene hevonperseeseen! Mene hevonvittuun! Sääliksi käy hevosta, viisasta ja uskollista juhtaa, joka on ruokottomuuksiin suotta sekoitettu.

Lapsuuden kodissani hoettiin Jääskeä. Jos toivoin tolkuttomia tai halusin mahdottomia, äiti kuittasi mankumiseni tokaisemalla: Mää Jääskeen!

Äiti kasvoi parin kilometrin päässä Jääsken rajasta, joten oli luonnollista, että pitäjän nimi hänen puheissaan eli. Mutta oliko kyseessä laajempikin perinne?

Tein Facebookin karjalaisryhmissä asiasta kyselyn ja sain roppakaupalla vastauksia, jotka olivat kuin äitini suusta lähtöisin: Mää Jääskeen! Mää Jääskee, Pahaoja Miko luo! Mää Jääskee ja mäkätä männessäis!

Monet vastaajista muistivat paikallistarinan, jonka mukaan kehotus johtui siitä, että 1900-luvun alussa oli muotia hukuttautua Imatrankoskeen. Kun pietarilaiset tulivat Imatralle lomailemaan, heiltä vaadittiin takeeksi paluulippu, sillä mitään itsemurhamatkailua valtion rautatiet ei halunnut harjoittaa.

Varotoimista huolimatta ruumiita tuli ja Vuoksen varren asukkaat niitä rantavesistään löysivät. Hautaaminen oli kuitenkin kallista, joten ruumiit tuupattiin takaisin jokeen ja huudettiin perään: Mää Jääskeen!

Useimmissa tarinaversioissa tuuppaajia ei yksilöidä, mutta joissakin mainitaan Ruokolahden nimismies. Jääskeen hukkuneet joka tapauksessa päätyivät ja Punamäen hautausmaalla he – kuulemma – pitkässä rivissä lepäsivät.

Jääski ei ollut karjalaisten ainut passituspaikka. Mää Hämmeeseen, äiti toisinaan töksäytti, ja Facebook-vastaajat mainitsivat myös Vuoksen, Aunuksen, Systerpekin, Mäkelän ja siitä päivitetyn espoolaisen Mäkkylän. Katinhännän tienoilla asuvaa naishenkilöä oli lähetelty juuri katinhäntään.

”Meillä Rovaniemellä oli sanonta mee Helsinkiin siitä, kun se samanalkuinen sana oli kirosana. Sitä ei sanottu niinkuin se on”, muuan mieshenkilö kirjoitti ja nosti esiin kaupungin, josta uusimmassa Kielikellossa on kokonainen artikkeli.

Sanaspesialisti Elina Heikkilän mukaan helsinki on tosiaankin pehmennetty versio helvetistä. Lappajärvellä ihmisiä toivotettiin helsingin kuuseen ja Utajärvellä helsingin kattilaan. ”Älä helsinkis pam mum parhama kirkkaattian (kirkkohuiviani) joka pääv päähäs”, Mynämäellä motkotettiin.

Christfrid Gananderin sanakirja tunsi jo 1780-luvulla ilmauksen ”mene helsinkiin”, mikä tuntuu turhankin erikoiselta, sillä pieni ja unelias Helsingfors ei vielä moneen vuoteen pääkaupunkina paistatellut.

Kielikellon sinänsä hauskasta artikkelista jää sellainen kuva, että koko passitustraditio koskee vain Helsinkiä, joka muistuttaa äänteellisesti helvettiä niin kuin ”Perkiön asemalta saatavat junalaudat” muistuttavat tuttuja manauksia.

Näin yksinkertainen systeemi ei voi olla. Jääski, Häme, Vuoksi, Aunus, Systerbäck eli Siestarjoki tai Mäkelä eivät yhdisty kirouksiin, vaan paremminkin ne tuovat mieleen loitsut, joita luettiin lapsia vihdottaessa: ”Mäne yskä Yrjölään, Yrjölästä Pirilään, Pirilästä Sunilaan! Pois yskä miun pojastain!”

Oman lapsuuteni maagista tunnelmaa vahvisti saunaloitsu: ”Syö russaa, ruumenii, pehkui, pellon olkii, pysy tyttö kotona, älä mäne kyllään!” Meidän loitsussamme naapuria ei mainittu nimeltä, mutta kyräilevä suhtautuminen ”noihin toisiin” oli päivänselvää.

Facebook-kysely osoitti, että paikannimistä ehdottomasti suosituin oli Jääski, joka tunnettiin paitsi Vuoksenlaaksossa ja Kannaksella myös Suojärvellä Laatokan koillispuolella. Alun perin passituskohteina olivat kuitenkin epäilyttävät naapurit, kuten rajantakainen Aunus ja vuonna 1864 Suomesta Pietarin kuvernementtiin siirretty Siestarjoki.

”Mäkätä männessäis”, Jääsken lisäkaneetti, rinnasti lasten märinän ja lampaiden mäkätyksen. Vähän tieteellisemmin ajatellen kyseessä oli morsiamen neuvokkivirsiä parodioiva perinne, johon kuului sellaistakin eksistentialistista hölynpölyä kuin ”Mää männessäis, tuo tullessais, uo ollessais. Männessäis määt, tullessais tuot, ollessais uot.”

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Historian väärälle puolelle joutuminen on huono argumentti

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Uusimmat

Tuomas Liusin seikkailukirjojen kannet ovat mahtavia. Siitä kiitos Timo Nummiselle.

Merirosvot riehuvat Itämerellä ja haaveet kaatuvat hirmuvireessä olevan Tuomas Liuksen seikkailujännärissä Rikottu rintama, jossa on syvempikin puoli

Nälkää näkee aiempaa harvempi ihminen, kertoo SOFI 2025 -raportti. Kuvassa perulaisnaisia perunaviljelmillään.

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, mutta ei kaikilta

Drilli aitauksen reunalla Drill Ranchissa. Vankeudesta pelastettujen drillien määrä on kasvanut 90:stä 600:een.

Pieni apinatarha taistelee uhanalaisen drillin säilyttämiseksi Nigeriassa

Naiset kuorivat ja pilkkovat mangoja valtion omistamassa pienyrityksessä Villarojassa, Artemisan maakunnassa Länsi-Kuubassa. Uusi työlaki kuroo umpeen miesten ja naisten palkkaeroja.

Uusi työlaki suojaa kuubalaisia irtisanomisilta ja riistolta

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kommentti: Keskisarja provosoi persut nousuun ja häipyi sitten puuhailemaan omiaan, koska eduskunnassa on ”aika vähän mitään hyödyllistä tekemistä”

 
02

Honkasalo Juusolle: Miksi perussuomalaiset ja oikeistohallitus haluavat irtisanoa lisää suomalaisia hoitajia?

 
03

Hallitus hivuttaa heikennyksiä voimaan: Ensin oikeuksia pois paperittomilta, vähitellen koko kansalta

 
04

Anna Kontula tulevaisuusselonteosta: Varaudumme veltosti kaikkein todennäköisimpiin tulevaisuusuhkiin

 
05

”Hirveintä on se, mitä tulee tilalle” – Kysyimme toimittajilta, ymmärtääkö media kriisinsä syvyyttä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton kannatus on ulottunut kaikkiin väestöryhmiin

26.10.2025

Tapani Bagge lähettää yksityisetsivä Mujusen pitkälle tauolle, mutta eläkekin voisi olla paikallaan

25.10.2025

Talousshow kompastui komeissa kulisseissa

25.10.2025

Toisen maailmansodan aikaiset räjähteet aiheuttavat yhä tuhoa Salomoninsaarilla

25.10.2025

Alma Tuuva: ”Olen valtakunnan tunnetuin työtön, joka ei edes ole oikeasti työtön”

25.10.2025

Vasemmistoliitto ja vihreät esittävät, että HSL ei nosta lippujen hintoja ensi vuonna

24.10.2025

Sarkkinen edustaa vasemmistoliittoa parlamentaarisessa velkajarrutyöryhmässä

24.10.2025

Oikeistohallituksen apteekkiuudistus uhkaa koko maan laajuista apteekkiverkkoa,varoittaa Meriluoto

24.10.2025

Velkajarru kaventaa jo nyt keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista, kun oppositiota muistutetaan, että tehän sitouduitte

24.10.2025

Potkulaki ei lisää työpaikkoja: ”Yksi heikennys lisää työntekijöiden asemaan”

24.10.2025

Lohikoski kysyy ammatillisen koulutuksen epäkohdista: Sivistyksen ja aktiivisen kansalaisuuden eväät on kuuluttava myös duunareille

24.10.2025

Historian väärälle puolelle joutuminen on huono argumentti

24.10.2025

Honkasalo Juusolle: Miksi perussuomalaiset ja oikeistohallitus haluavat irtisanoa lisää suomalaisia hoitajia?

23.10.2025

Ay-liike jyrähti potkulaista: työntekijän turva heikkenee, työllisyysvaikutukset olemattomia

23.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään