KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tuuli pohjoiskoillisesta

Tuula-Liina Varis
21.7.2015 17.55
Fediverse-instanssi:

Koko kesän on pohjoiskoillinen tuuli puhaltanut päivästä toiseen suoraan mökkiläisen luihin ja ytimiin. Vain juhannuksena sään jumala teki ennusteet kumoavan tepposen ja järjesti niin paljon lämpöä, että vesi nousi kahteenkymmeneen asteeseen, ja ”arkalan mamman poikakin” pääsi uimaan. Mutta siihen ovat uintini jääneet.

Olen nähnyt yhden punaisen metsämansikan, aioin poimia sen maistiaisiksi puolisolle, mutta lähemmässä tarkastelussa sen toinen poski osoittautui valkoiseksi. Mustikkasadosta on luvattu runsasta, mutta siitä ei saa mitään selvää, kun marjat eivät osoita sinertymisen oireitakaan. Muutama pikkuruinen kantarellinalku on noussut palelemaan saunan portaitten eteen. Väistelemme sienilapsosia huolellisesti, jospa vaikka jaksaisivat kasvaa paistinpannulle kelpaaviksi.

Toisaalta ei ole hyttysiä. Toisaalta taas siitä ei ole juuri iloa, koska kylmän takia joutuu kuitenkin koko ajan olemaan sisällä. Hyönteisiä syöviä lintuja hyttyspula koettelee. Eivätkä ole kukkuneet hulluina kuuluisat Karjalan käet tänä kesänä, ja vesilinnnut ovat vähissä. Vain yhden kuikkaparin olen nähnyt enkä yhtään telkkää. Joutsenperhe on vieraillut kerran. Vain lokit mekastavat niin kuin ennenkin.

Muutama pikkuruinen kantarellinalku on noussut palelemaan saunan portaitten eteen.

Koleat säät ovat onneksi hyviä kirjoitussäitä. Mikään ei houkuttele pois koneen äärestä niin kuin parempina kesinä, kun sisällä tuntuu, että pitäisi olla ulkona nauttimassa kesästä, ja ulkona tuntee syyllisyyttä siitä, ettei istu sisällä kirjoittamassa.

Enpä ole kokenut tällaista kesää. Tai olen tietysti, en vain muista. Kun Eeva Kilpi kirjoitti mökillään Naisen päiväkirjaa kesällä 1976, jolloin teki varsinaisena työnään teosta WSOY:n Ihmisen ääni -sarjaan, oli täsmälleen tällainen kesä. Kirjoittajaan on toisen kirjoittajan helppo samaistua, tunnistaa ne mielialan laskut ja nousut, joihin sään vaihtelut kiistämättä vaikuttavat.

Suurena luonnonrakastajana Eeva Kilpi noteeraa luonnon tapahtumat tavallistakin tarkemmin, kyyt ja hiiret ja koiranputkien kukinnan, niityn pitkän heinän ja monipuolisen kasvuston. ”Minä kuulun tämän paikan kasvillisuuteen”, hän kirjoittaa. Ihan niin pitkälle luonnontunteessa emme kaikki pääse, mutta ainakin pääsee irti yhdestä riesasta: median vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäntuntoonsa. Toisin kuin Eevalle tuolloin, minulle tuo puoliso kaupungista tullessaan kaiken lehtipostin ja mökillä ollessaan hakee joka päivä Hesarin ja vähintään yhden iltapäivälehden. Mutta päiväkausia elän mediapaastossa. Telkkaria ei ole eikä tule, ja radiosta kuunnellaan lähinnä vain klassista musiikkia ja uutisia. Ja tietysti lauantain toivotut levyt, tuo viesti nuoruudesta.

Eikä itseään Naisen päiväkirjan palelevasta kirjoittajasta erota, kun makaa illalla sängyssään kahden peiton alla villasukat jalassa ja kuuntelee pohjoiskoillisen tuulen loppumatonta kohinaa yöstä yöhön.

Oikeastaan olen onnekas. Jokaisen urbaania arkea elävän ihmisen pitäisi voida vetäytyä yksin luontoon ainakin viikoksi ja huomata, että päivän tärkeimmät uutiset voivat tulla jostakin aivan muualta kuin mediasta.

Luen kyllä tuntikausia lehtiä joka päivä. Ne ovat Suomen Kuvalehtiä ja Kotiliesiä 1920-luvulta 1940-luvulle. Irtonumeroita mutta myös paksuja kirjoja niiltä ajoilta, kun aikakauslehdet olivat vielä niin arvokkaita painotuotteita, että niiden vuosikertoja sidottiin kauniisiin, kultapainatuksin koristettuihin kansiin. Luen noita mahtavia postilloja tausta-aineistoksi kirjoitustyölleni, enkä ensimmäistä kertaa, mutta aina ne vievät tehokkaasti toiseen maailmaan ja maisemiin.

Sanonta ”Historia toistaa itseään” on typerä fraasi, ihan höpönhöpöä, ei historia koskaan toista itseään, sanoi minulle kerran eräs oppinut ystäväni. Lukukokemukseni perusteella kallistun toiselle kannalle, kannattamaan Mika Waltaria, jonka mukaan mikään ei ole uutta auringon alla.

Oman maan ja maailman historiasta kiinnostuneelle vanhat lehdet ovat kiinnostavampaa luettavaa kuin historiateokset, jotka aina on kirjoitettu jälkiviisauden valossa. Lehdet ovat autenttista lähdemateriaalia, ne paljastavat väistämättä, mitä tapahtui, kenen toimesta, missä henkisessä ilmapiirissä elettiin. Lehdet eivät tiedä, mitä tapahtumista seurasi, siksi ne tuntuvat tulevaisuudesta katsoen suorastaan naiivisti paljastavan ajan asenteet. Niiden näkökulma on mikrohistoriallinen: ne vievät keskelle sitä elämää, jota ihmiset arjessaan elivät. Niiden kautta pääsee sisälle ajan arkeen, ihmisten elämäntapoihin, asumiseen, ruokaan, pukeutumiseen, huvituksiin, taiteeseen, uskomuksiin ja arvostuksiin.

Iloisen 1920-luvun elämäntunto oli utelias, vapaamielinen, optimistinen ja kaikesta – varsinkin autoista ja muista tekniikan ihmeistä – innostunut. Matkailtiin innolla sekä kotimaassa että ulkomailla. Runous oli vapaamittaista, taiteeseen tuli abstrakteja elementtejä, hameet olivat lyhyet ja jazz soi. Kauheat sota- ja pulavuodet olivat takana, elintaso nousi. Vuosikymmenen lopulla Pohjanmaalla hulinoitiin jo, mutta äkkikäänne tapahtui vuonna 1929 New Yorkin pörssiromahduksen jälkeen. Sitä seurasi myös Suomea koskettava lama, työttömyys kasvoi, pakkohuutokauppavasarat paukkuivat. Eikä ollut Ameriikan eldoradoa, jonne kurjuutta paeta, sillä sieltä ei ollut luvassa muuta kuin paikka leipäjonossa.

Olosuhteet olivat otolliset yhteiskunnalliselle epävakaudelle, ja sitä saatiin: terroritekoja, kommunistilakeja, kerjäläisvihaa, rotuvihaa ja eritoten ryssävihaa. Oli kurin aika, ja runoilija manasi Jäämeren hyisiä puhureita lenseiden tuulten lämmössä veltostuneen kansan niskaan.

Sitä saa, mitä tilaa, tälläkin hetkellä. Suomi oireilee pelottavan samanlaisella tavalla kuin 1930-luvulla. Historia tuntuu kuin tuntuukin toistavan itseään.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset