KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Jyväskylän uusnatsi-isku on käännekohta

Jyväskylässä järjestettiin keskiviikkona rasismin ja fasismin vastainen mielenosoitus Unelmasta totta. Tapahtuma kutsuttiin koolle Facebookissa uusnatsien iskun vuoksi osoittamaan, että natsijärjestöllä ei ole tulevaisuutta kaupungissa.

Jyväskylässä järjestettiin keskiviikkona rasismin ja fasismin vastainen mielenosoitus Unelmasta totta. Tapahtuma kutsuttiin koolle Facebookissa uusnatsien iskun vuoksi osoittamaan, että natsijärjestöllä ei ole tulevaisuutta kaupungissa. Kuva: Lehtikuva/Tommi Anttonen

Äärioikeisto Suomessa -kirjan kirjoittajat kaipaavat laajaa kansanomaista rasisminvastaista liikettä.

Pontus Purokuru
8.8.2015 9.32
ILMOITUS
ILMOITUS

Jyväskylän isku

Neljäkymmentä Suomen vastarintaliikkeen uusnatsia osoitti mieltään Jyväskylässä 1. elokuuta. Mielenosoituksen lopussa joukko kääntyi juoksuun yhteisestä merkistä ja ryntäsi Sokokselle, jossa he pahoinpitelivät kaksi miestä ja yhden naisen.

Pahoinpitelyn pääkohde oli Jyväskylän vuoden 2013 kirjastopuukotuksen uhri. Yksi uhreista sai lieviä vammoja, jotka eivät vaatineet hoitoa. Kaksi vietiin lyhytaikaiseen hoitoon.

Poliisi taltutti uusnatsit kaasulla ja otti kiinni 30 henkilöä. Heistä 14:ää epäillään osallistumisesta mellakkaan. Epäillyistä seitsemän on vangittu. Kaksi vangituista on ruotsalaisia.

Poliisin mukaan uusnatsit toimivat suunnitelmallisesti, pyrkivät estämään poliisin toimintaa ja olivat varautuneet väkivaltaan muun muassa suojuksilla ja sidetarpeilla.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson näkee Jyväskylän uusnatsiväkivallan merkkinä äärioikeiston toiminnan kärjistymisestä.

– Ihmisiin kohdistuva väkivalta kiihtyy. Se on huolestuttava piirre, koska se kertoo, että Suomen vastarintaliikkeen sisällä on tapahtunut radikalisoitumista.

– Voi myös olla, että haluttiin näyttää mukana olleille ruotsalaisille tovereille, mihin Suomessa ollaan kykeneväisiä. Ruotsissa järjestö on tehnyt huomattavan paljon pahempia väkivaltarikoksia kuin Suomessa.

Andersson on yksi vuonna 2012 julkaistun Äärioikeisto Suomessa -kirjan kirjoittajista. Hän oli läsnä Jyväskylässä 2013, kun Suomen vastarintaliikkeen jäsenet hyökkäsivät kirjan esittelytilaisuuteen puukon ja olutpullojen kanssa.

Mukana Ruotsista tuttuja hyökkääjiä

Dan Koivulaakso, toinen Äärioikeisto Suomessa -kirjan kirjoittajista, sanoo, että Jyväskylän viime viikon iskussa nähtiin koko Suomen vastarintaliikkeestä ne asiat, jotka aikaisemmin tiedettiin liikkeen yksittäisistä jäsenistä. Liike on valmis väkivaltaan keskellä päivää ja taistelee myös poliisia vastaan.

Väkivaltaisen yhteenoton kaava tulee suoraan Ruotsin vastarintaliikkeen toimintamalleista, Koivulaakso sanoo. Jyväskylässä tapelleista ruotsalaisista uusnatseista useampi osallistui Ruotsin vastarintaliikkeen hyökkäykseen Tukholman Kärrtorpissa 2013. Uusnatsit iskivät silloin rasisminvastaiseen mielenosoitukseen pulloilla, soihduilla, kivillä ja kepeillä.

Jyväskylän väkivallasta epäillyillä uusnatseilla on aiempia tuomioita pahoinpitelyistä, tuhopoltosta, varkaudesta, veitsirikoksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

”Väkivaltaa vähätellään”

Koivulaakso ihmettelee, miksi uusnatsien hyökkäysten jälkeen julkisuudessa halutaan keskustella väkivallasta vain yleisellä tasolla ja kontekstista irrotettuna.

– Se on vähättelevää ihmisille, jotka kärsivät väkivallasta. On myös poliittisesti haitallista tehdä keskustelusta abstraktia, kun on kyse yhden tietyn natsiryhmän väkivallasta.

Jos turvallisuusviranomaiset pitävät Suomen vastarintaliikettä ainakin jonkinlaisena ongelmana, voisi olettaa, että uusnatseja kohtaisi edes samanlainen poliisivalvonnan taso kuin vasemmiston mielenosoituksia, Koivulaakso sanoo.

Helsingissä poliisi on tehnyt aikaisemmin ennaltaehkäiseviä kiinniottoja vasemmistolaisissa tapahtumissa sekä muun muassa takavarikoinut Vasemmistonuorten lippukeppejä. Suomen vastarintaliikkeen puolestaan annettiin Jyväskylässä kantaa kilpiä mielenosoituksessaan.

”Poliisi käsittämättömän epäpätevä”

Kolmas äärioikeisto-kirjan kirjoittajista, toimittaja Mikael Brunila, pitää Jyväskylän väkivaltaa yllättävänä suhteessa Suomen vastarintaliikkeen viimeaikaiseen toimintaan.

Liike on katuväkivallan sijaan pyrkinyt lähestymään perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen kaltaisia vallankäyttäjiä. Uusnatsit ovat myös tavoitelleet myönteistä julkisuutta katupartioillaan.

– Jyväskylän tapahtumat vaikeuttavat tällaista toimintaa jatkossa. Tämä on erittäin huonoa julkisuutta liikkeelle.

Brunilan mukaan on mahdollista, että tapaus johtaa äärioikeiston marginalisoitumiseen.

Myös Brunila katsoo, ettei poliisi suhtaudu vastarintaliikkeeseen riittävän vakavasti.

– Jos poliisi olisi tehnyt kotiläksynsä ja seuraisi, mitä Ruotsissa tapahtuu ja tuntisi tämän poliittisen liikkeen strategian ja dynamiikan, Jyväskylän pahoinpitelyä tuskin olisi tapahtunut.

– On käsittämätön epäpätevää poliisilta, että tällaisissa tilanteessa voidaan pahoinpidellä ihmistä minuutin ajan. Joko heitä ei kiinnosta tai sitten he eivät vain osaa.

Uusnatsien väkivaltaisuus on herättänyt keskustelua siitä, onko muidenkin kuin poliisin sallittua puolustautua vastaavilta hyökkäyksiltä.

– Niin kauan kun poliisi on näin epäpätevä, pahastuminen siitä, että ihmiset valmistautuvat puolustamaan itseään mielenosoituksessa, on turhaa moralismia. Sillä ei ole mitään käytännön merkitystä niiden ihmisten näkökulmasta, joita uusnatsit oikeasti uhkaavat, Brunila sanoo.

Äärioikeisto yhdistyy

Suomalaisen äärioikeiston tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun Anderssonin, Koivulaakson ja Brunilan kirja julkaistiin 2012.

– Äärioikeiston toimijoilla on nyt enemmän yhteyksiä keskenään, Andersson sanoo.

Kolme vuotta sitten äärioikeistolaiset toimivat omilla kentillään. Nyt vuoden sisällä itsenäisyyspäivän 612-marssi ja Eugen Schaumanin muistotilaisuus ovat yhdistäneet äärioikeistoa avoimesti.

Poliitikot myös flirttailevat äärioikeiston kanssa julkisemmin kuin aikaisemmin, Andersson sanoo ja viittaa perussuomalaisten Immosen toimintaan.

Koivulaakso on samalla linjalla. Osa taustalla pysytelleistä äärioikeiston toimijoista on siirtynyt sisäsiisteiksi kansanedustajiksi. Samaan aikaan kaduilla toimivat liikkeet ovat yhdistäneet voimiaan.

Brunilan mukaan Suomen vastarintaliikkeen toiminta on ammattimaistunut.

– Liikkeen kannatuspohja näyttää laajentuneen. He ovat onnistuneet pitämään sosiaalisen median linnakkeensa Facebookissa ja saaneet MV-lehdestä kantaansa tukevan liittolaisen, jolla on laaja levikki.

– Heidän tempauksensa ovat murtautuneet ulos uusnatsien lokerosta. Esimerkiksi Sarastus-lehdestä on tullut yliopistofasisteille oma paikka, jonka tuotanto on ammattimaistunut.

Erityisesti äärioikeistossa on vahvistunut perussuomalaisten ”nuiva” laita, Brunila sanoo. Sampo Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Riikka Slunga-Poutsalo on puoluesihteeri ja Maria Lohela on eduskunnan puhemies.

Nämä henkilöt toteuttavat hyvin erilaista linjaa ja niukempaa mediastrategiaa kuin aikaisemmat perussuomalaisten johtohahmot.

Vastaliikettä ja kansalaisaktiivisuutta

Miten äärioikeistoa vastaan pitäisi toimia?

Jos äärioikeisto aikoo marssia julkisesti, olisi tärkeää, että marssit estettäisiin kymmen- tai satakertaisella väkivallattomalla protestoinnilla, Koivulaakso sanoo. Näin on toimittu Ruotsissa, jossa äärioikeiston mielenosoitusyritykset on hiljennetty metelöimällä.

– Kaipaan Suomeen laajaa kansanomaista rasisminvastaista liikettä. Meillä on unelma -mielenosoitus oli hieno avaus, vastaa Andersson.

– Vastaliikkeen yhtenä edellytyksenä on, että tiedetään mistä puhutaan, eli on olemassa jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä rasismi on ja mitä Suomen vastarintaliike edustaa.

Andersson peräänkuuluttaa jokapäiväistä kansalaisaktiivisuutta, kuten puuttumista uusnatsien tarroihin, äärioikeistolaisiin puheisiin ja uusnatsikeikkoihin.

– Lisäksi kaikissa puolueissa pitäisi vaatia perussuomalaisilta linjausta siitä, kenen he sallivat istuvan eduskuntaryhmässään.

– Jos perussuomalaiset eivät tee selvää pesäeroa näiden toimijoiden politiikkaan, silloin muissa puolueissa joudutaan keskustelemaan siitä, pystytäänkö tekemään yhteistyötä perussuomalaisten kanssa vai ei.

Jyväskylän isku

Neljäkymmentä Suomen vastarintaliikkeen uusnatsia osoitti mieltään Jyväskylässä 1. elokuuta. Mielenosoituksen lopussa joukko kääntyi juoksuun yhteisestä merkistä ja ryntäsi Sokokselle, jossa he pahoinpitelivät kaksi miestä ja yhden naisen.

Pahoinpitelyn pääkohde oli Jyväskylän vuoden 2013 kirjastopuukotuksen uhri. Yksi uhreista sai lieviä vammoja, jotka eivät vaatineet hoitoa. Kaksi vietiin lyhytaikaiseen hoitoon.

Poliisi taltutti uusnatsit kaasulla ja otti kiinni 30 henkilöä. Heistä 14:ää epäillään osallistumisesta mellakkaan. Epäillyistä seitsemän on vangittu. Kaksi vangituista on ruotsalaisia.

Poliisin mukaan uusnatsit toimivat suunnitelmallisesti, pyrkivät estämään poliisin toimintaa ja olivat varautuneet väkivaltaan muun muassa suojuksilla ja sidetarpeilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

Ekonomisti Patrizio Lainà

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

Kuva huumeiden käyttöhuoneesta Ranskasta.

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

Petteri Orpon johtama kokoomus on selvä gallupsuosikki.

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään