Erityisesti julkistaloutta tutkiva Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala pitää valtiovarainministeri Alexander Stubbin viime viikolla esittelemää budjettiesitystä hämmentävänä. Se on kiristävä, vaikka työttömyys kasvaa ja tuotanto pienenee.
– Julkista kysyntää kasvattamalla voidaan laajentaa tuotantoa luomalla työpaikkoja ja palkkaamalla niihin ihmisiä, jotka muuten olisivat työttömiä. Lamassa olevassa taloudessa, kun velkaraha on halpaa, olisi erityisen hyvä syy käynnistää hankkeita, joita muutenkin on pian tehtävä: esimerkiksi infrastruktuuri-investoinnit ja investoinnit uuteen teknologiaan, arvioi Tuomala Suomen Akatemian tiedotteessa .
Hänen mielestään juuri viime vuosien talouspolitiikka on ollut syynä kasvavaan työttömyyteen, tuotannon hiipumiseen ja julkisen velan kasvuun.
Hidas kasvu uusi normaali?
Suomen Akatemian rahoittamat kansantaloustieteen tutkijat arvioivat budjettia oman tutkimuksensa näkökulmasta.
Velkaa tutkiva tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ETLAsta ei pidä valtion velkaantumista ongelmana huonoina aikoina, kunhan sitä vähennetään hyvinä aikoina.
– Kiperin kysymys on, miten nämä erotetaan toisistaan. Jos hidas talouskasvu on uusi normaalitilanne, nopea velkaantuminen ei ole perusteltua. Tämä on ymmärtääkseni myös hallituksen ajatuksena, kun se uhkaa lisäkiristyksillä, jos nopeampaa kasvua tavoittelevaa yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan.
Valkosen mielestä budjettileikkaukset eivät koko painollaan pysty vähentämään julkista velkaa, koska ne hidastavat talouskasvua ja vähentävät verotuloja. Silti niiden tekeminen on hänestä perusteltua alijäämän suuruuden vuoksi.
Lisäsopeutukset vuoteen 2017
Professori Mika Maliranta Jyväskylän yliopistosta arvioi valtion budjetin noudattavan niitä linjauksia, joista hallituspuolueet puhuivat vaaleissa. Politiikalla on siis äänestäjien tuki.
– Budjetissa näkyy huoli julkisen talouden kestävyydestä, mikä on ymmärrettävää.
Professori Jukka Pirttilä Tampereen yliopistosta näkee budjetin menopainotuksissa selkeästi poliittiset painotukset. Kehitysavun leikkaukset ovat suuret, mutta sisäinen turvallisuus saa lisää rahaa. Maatalouden tuista ei leikata.
Pirttilä näkee Talouspolitiikan arviointineuvoston linjaukset perusteltuina. Niiden mukaan lisäsopeutuksia ei pitäisi tehdä enää tänä tai ensi vuonna vaan siirtää ne vuoteen 2017.
uutiskirje 
