Työttömyysturvasta tulee sopia yhteiskuntasopimusneuvotteluissa, ei hallituksen kesken, SAK: puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo.
Hän muistutti järjestön työmarkkinaseminaarissa, että työttömyysturva on olennainen osa muutosturvaa. Siitä sopivat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt yhdessä valtiovallan kanssa, kolmikantaisesti.
Lylyn mukaan SAK on valmis neuvottelemaan keinoista nostaa tuottavuutta, mutta ei sitoutumaan hallituksen tavoitteeseen viiden prosentin tuottavuusloikaksi.
– Hallituksen kaipaamasta viiden prosentin tuottavuusloikasta on saatu jo kolme prosenttia kiinni vuosien 2013 – 2017 keskitetyllä ratkaisulla, työllisyys- ja kasvusopimuksella, Lyly totesi.
Yksikkökustannukset ovat nousseet hitaammin kuin Saksassa. Lylyn mukaan keskitetyt työmarkkinaratkaisut ovat edelleen oiva keino kiriä tuottavuutta paremmaksi.
– Se on vähän tylsä tapa, mutta turvallinen ja tehokas. Sillä saa tuloksia. Hallitus voi maaliskuussa 2017 mitata, mihin ollaan tultu.
Ennen kuin tuohon päästään, yhteiskuntasopimuksen asialistasta pitäisi päästä yksimielisyyteen. Lyly pitää vaikeampana tehtävänä hahmottaa yhteiset tavoitteet. Hallitus voisi tulla tässä vastaan:
– Uskommeko, että maa kääntyy leikkauksilla vai kehittämällä muun muassa investointeja, innovaatioita ja työttömyysturvaa. On tärkeää lähteä liikkeelle oikeassa kulmassa.
Liitot tuskin suostuvat -5 prosenttiin
Työnantajapuolen halu sopia ensin seuraavista korotuksista liittokierroksella ei Lylyn mukaan mitenkään auta yhteiskuntasopimuksen teossa.
Työllisyys- ja kasvusopimus umpeutuu ensi vuoden syksyllä. Noin 300 työehtosopimusta pitää neuvotella uudelleen.
– En jaksa uskoa, että liittojohtajat ovat valmiit -5 prosentin alennuksiin, Lyly totesi viitaten hallituksen haluamaan tuottavuusloikkaan.
Hänen mukaansa viisainta olisi katsoa, onko osapuolilla eväitä keskitettyyn ratkaisuun.
Palkanalennus ei Lylyn mukaan voi sisältyä ratkaisuun.
– Palkat ovat noin 20 prosenttia teollisuuden kuluista. Viiden prosentin säästö merkitsisi tuotteen hinnassa vain prosentin alennusta. Onko se sen väärti, Lyly kysyi.
Hän tähdensi, että yhteiskuntasopimus ei synny tänä syksynä. Se syntyy ensi syksynä, jos on syntyäkseen.
Hintakilpailukykyä ei saada vippaskonstein
Hintakilpailukykyä on SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan vaikea lisätä laskemalla palkkoja tai lomarahoja.
– Palkkoja laskemalla voidaan lisätä vientiä, mutta samalla lasketaan kotimaista ostovoimaa. Lisäksi tällainen sisäinen devalvaatio pitäisi yllä nykyisiä rakenteita.
Sosiaaliturvamaksujen leikkaus siirtäisi ongelmia vain tuonnemmaksi. Maksuja pitäisi nostaa kuitenkin jossain vaiheessa.
Kosken mukaan työttömyyden kasvussa on kyse ennen muuta rakennemuutoksessa. Sen hoitamiseksi lääkkeet ovat aivan toiset: koulutus, muutosturvan parantaminen ja investoinnit.
– Investointeja tehdään hälyttävän vähän, ne eivät riitä edes poistoihin. Pääomakanta ohenee. Nyt tarvittaisiin selkeä ilmapiirin muutos. Talous on myös psykologiaa, Koski muistutti.
uutiskirje 
