”Ennennäkemätöntä” Hallitus tähtää laskemaan suomalaisten koulutustasoa

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä arvioi, että hallituksen kaavailemat koulutussäästöt vaarantavat koulutuksen laadun ja tasa-arvoisen saatavuuden.

– Vähintäänkin toivomme, että leikkauksia kohtuullistetaan, kansanedustaja Li Andersson sanoo.

Ryhmä huomauttaa, että hallitusohjelmassa on ristiriita juuri koulutuksen suhteen. Siinä sanotaan, että hallituksen kymmenen vuoden tavoitteena on nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa.

Samaan aikaan liitteissä kaavaillaan uusien maisterien määrän pienentämistä viidenneksellä.

– On ennennäkemätöntä, että hallitus julkilausuu tavoitteena, että koulutustasoa pitää laskea, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan vasemmistoliiton näkökulmasta ongelmallisia säästöt ovat erityisesti koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta.

– Peruskoululla on keskeinen tehtävä yhteiskunnassa, jotta kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus hankkia koulutusta ja rakentaa tulevaisuutta. Nimenomaan osaaminen ja koulutus on aina nostettu Suomen keskeisimmäksi valttikortiksi. Siitä on pitkällä tähtäimellä ollut eniten hyötyä taloudelliselle kehitykselle ja elinkeinoelämälle.

Vasemmistoliitto arvioi, että jo nyt Suomessa koulutus ja oppimiserot kasvavat ja vanhempien varallisuus ja asuinpaikka vaikuttavat lasten ja nuorten mahdollisuuksiin yhä enemmän.

– Innovaatiot ja talouskasvu eivät synny tyhjästä, vaan ovat tähän mennessä olleet täysin riippuvaisia korkeasta koulutustasostamme. Koulutusleikkausten toteutuessa korkeaan osaamistasoon nojaavaa Suomea ei nosteta suosta, vaan viedään ojasta allikkoon, eduskuntaryhmä toteaa keskiviikkona antamassaan kannanotossa.

Puolue toteaa hallituksen syöneen vaalilupauksensa juuri koulutuksen kohdalla selkeimmin.

– Ennen vaaleja kaikki puolueet lupasivat olla leikkaamatta koulutuksesta, eduskuntaryhmän keskiviikkona antamassa kannanotossa sanotaan.

Hallitusohjelmassa koulutuksesta ja tieteestä leikataan yli 500 miljoonaa ja Tekesistä viedään 130 miljoonaa. Jo ensi vuodelle budjettiesityksessä koulutussektorin leikkaukset ovat 210 miljoonaa euroa.

Lisäksi kolmannen lukukauden kaavailtu käyttöönotto vähentää yliopistojen henkilökunnan tutkimukseen ja tieteen harjoittamiseen käytettävissä olevaa aikaa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille otetaan käyttöön lukukausimaksut, jonka myötä hallitus avaa oven koulutuksen kaupallistamiselle.