KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mistä ei voi vaieta siitä täytyy puhua

Tuula-Liina Varis
14.9.2015 18.12
Fediverse-instanssi:

Pakolaistulva Eurooppaan on koetinkivi, joka voi muuttaa koko Euroopan. Muutos koskee myös Suomea, vaikka osuutemme toistaiseksi on ollut vähäinen eikä Etelä- ja Keski-Euroopan maiden kokemaa pakolaistulvaa ole tiedossakaan.

Suomeen tulevien pakolaisten määrä lasketaan kymmenissä eikä sadoissa tuhansissa eikä taloutemme siihen kaadu. Nyt punnitaankin nimenomaan sivistystasomme ja inhimillisyytemme. Ei hyvältä näytä. Media tosin on yleisönosastoja myöten tarjonnut runsaasti tilaa asiantunteville ja humaaneille näkemyksille. Tekstaripalstat ja netin mielipideviemärit sen sijaan täyttyvät täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella suolletusta vihapuheesta.

Pakolaistulvasta ei voi vaieta. Ludvig Wittgensteinia mukaillen: Mistä ei voi vaieta, siitä täytyy puhua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos ei tietoa lisätä, tietämättömistä ja ymmärtämättömistä suomalaisistatulee yhteiskunnalle suurempi ongelma kuin maahanmuuttajista.

Ei ainoastaan vihapuhe vaan myös eräiden kuntien torjuva suhtautuminen turvapaikanhakijoihin todistaa, miten heikoissa kantimissa on tämän syrjäisen kansan tieto siitä, mitä maailmassa tapahtuu todella. Monet luulevat, että nykyaikaista sotaa käydään samoin kuin Suomi talvisotaa: miehet rintamalla sotimassa ja naiset kotirintamalla siviilipuuhissa. Ei tiedetä, että nykyaikainen sota ei säästä ketään, ja että suurimmassa hengenvaarassa on juuri siviiliväestö. Olemme unohtaneet avun, jonka sodan aikana itse saimme, kun Ruotsi otti vastaan 70 000 suomalaislasta ja Lapin sodan aikana noin 100 000 suomalaista pakolaista lisää. Emme muista, että pakon edessä sodan runtelema Suomi onnistui asuttamaan 400 000 siirtolaista. Ei sekään tosin ilman vastahankaa ja katkeruutta sujunut. Eikä ilman syrjintää ja halveksuntaa varsinkin ”ryssänkirkkolaisia” kohtaan.

Monet tämän lehden lukijat muistavat, millaisella myötätunnolla otettiin vastaan Chilen pakolaiset 1970-luvun alussa. Heille järjestettiin ja kalustettiin asuntoja, heitä haastateltiin lehtiin, perustettiin Chile-seura. 80-luvun loppupuolella Suomeen tulleet vietnamilaiset kiintiöpakolaiset eivät nostaneet vihan myrskyä. Joensuussa Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistys oli aktiivinen pakolaisten kotouttamisessa. Ryhdyttiin kummiksi perheille, hankittiin puhelimet ja järjestettiin lämminhenkinen, salin yleisöä täyteen kerännyt tervetuliaisjuhla, jossa sekä vieraat että isännät esittivät ohjelmaa.

Balkanin sodan pakolaisia vastaanotettiin Ilomantsiin. Paikalliset majoittivat heitä koteihinsa, kokonaisia perheitä maalaistaloihin, joista lapset olivat aikuistuneet, viljelys lopetettu ja vanhalla parilla väljästi tilaa. Kävin yhdessä talossa jutunteossa. Isäntäväki oli suorastaan innostunut uusista asukkaista, vaikka yhteisen kielen puute vaikeutti kommunikaatiota. Ongelman ylittivät nopeimmin naiset, joita kiinnostus toistensa ruokakulttuuriin ja käsitöihin oitis lähensi. Eri uskonnot eivät haitanneet edes yhteistä joulunviettoa. Ilomantsilaiset naureskelivat, että he oikein kiistelevät keskenään, kenen kotona ovat ne parhaat muslimit.

Mihin tämä myötätunto ja ymmärrys toisen hätää kohtaan yhtäkkiä katosi? Kun itärajan yli tuli Joensuuhun 1990-luvulla 150 somalialaista, viha ryöpsähti. Paheksuttiin ankarasti sitä, että pakolaiset majoitettiin hotelliin. Uskottiin, että siellä mustat miehet nauttivat hotellipalveluista ja elävät ylellisyydessä ”meidän kustannuksella”. Niillä oli liian hyvät vaatteetkin. Maakunnan valta-lehti avasi yleisönpalstansa mitä törkeimmille mielipiteille; silloisen päätoimittajan mielestä aggressiot häviävät, kun niitä saa vapaasti purkaa. Yksi kirjoittaja ehdotti, että pakolaiset majoitettaisiin telttoihin Pyhäselän jäälle, ja vapun jälkeen olisi koko ongelma poispyyhkäisty.

Joensuussa versonut skiniliike sai pontta pyttyyn, ja kohta olivat väkivallan uhan alla muutkin kuin somalialaiset. Toleranssi ylitettiin, kun paikalliseen seuraan värvätty amerikkalainen musta koripalloilija hakattiin pesäpallomailalla. Tuli hätä – ei pakolaisista vaan kaupungin huonosta maineesta, joka alkoi levitä jopa maan rajojen ulkopuolelle. Jotain oli tehtävä, ja tehtiinkin. Skiniliike kuihtui, mutta Joensuu leimautui skinikaupungiksi vuosikausiksi.

Mutta opittiinko todella mitään? Ymmärrän, että vihan takana on tietämättömyydestä johtuva pelko. Nimenomaan siis tietoa on lisättävä, tarkkaa faktaa varsinkin siitä, mitä ”etuja” pakolaiset tulevat tänne nauttimaan. Jos ei tietoa lisätä, tietämättömistä ja ymmärtämättömistä suomalaisista tulee yhteiskunnalle suurempi ongelma kuin maahanmuuttajista. Osin on jo tullutkin.

Pääministerin päätös luovuttaa talonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön oli hyvä teko. Ainakin se on omiaan herättämään kansalaiset pohtimaan ja uudelleen arvioimaan omia asenteitaan.

”Ottaisitko turvapaikanhakijan kotiisi asumaan?” kysyttiin Pressiklubissa. Keskustelu sai miettimään yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen auttajan roolia ylipäätään. Tietenkin koko ongelma on yhteiskunnallisen apparaatin vastuulla, mutta onko olemassa yhteiskuntaa, jossa ei yksityisen ihmisen osallisuutta, armeliaisuutta ja hyviä tekoja tarvittaisi? Minkälainen se yhteiskunta olisi? Pohjois-Korea tulee heti mieleen, mutta onhan näitä ollut. Totalitarismissa tulee kaikki valtion kädestä: asunto, ruoka ja vaatetus, yhteiskunnallinen asema, työpaikka, elämäntapa. Kansalaisen osuudeksi jää osoittaa täydellistä kuuliaisuutta.

Demokratiassa elävän kansalaisen soisi ymmärtävän, että hän itse tekoineen ja asenteineen on sen demokratian elementti. Hänen osallisuuttaan, hänen hyviä tekojaan tarvitaan. Ani harva pystyy tarjoamaan asunnon, mutta kaikki voivat tehdä pieniä tekoja, tukea avustusjärjestöjä, lahjoittaa tavaraa, pudottaa muutaman lantin kerjuukuppiin. Ne eivät ratkaise ongelmaa, mutta ne saattavat olla ratkaisevan tärkeitä avun saajalle sillä hetkellä, pelastaa päivän, vaikka eivät koko elämää. Ymmärrystä lisäävää tietoa voi hankkia ja myötätuntoa osoittaa ihan ilmaiseksi.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset