Lääkäriliitto yhdessä lähes 30 kansalaisjärjestön kanssa vaatii jokaiselle Suomessa oleskelevalle lain tasolla oikeudet julkisen terveydenhuollon palveluihin vähintään samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille. Oikeus terveyteen kuuluu myös paperittomille.
Hallitus ei aio edistää asiaa. Ministeri Juha Rehula vastasi heinäkuussa kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen, että asia ei ole hallitusohjelmassa. Hallitus tasapainottaa julkista taloutta, vähentää kuntien kustannuksia ja pidättäytyy antamasta niille uusia tehtäviä.
Rehulan mukaan asiaa voidaan hoitaa vapaaehtoisesti, kuten Helsingissä Global Clinicissä.
Vähimmäistasoa ei turvattu
Lääkäriliitto ja muut järjestöt viittaavat Suomen sitoutuneen useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa säädetään oikeudesta terveyteen. Lisäksi perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja välttämättömään huolenpitoon. Paperittomien terveydenhoidon kaatuminen viime vaalikaudella tarkoittaa, että vähimmäistasoa ei ole tällä hetkellä turvattu.
Perustuslain mukaan valtiolla ja kunnilla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tätä velvollisuutta ei voi sysätä kuntien vapaaehtoisuuden, yksityisen hyväntekeväisyyden tai kolmannen sektorin vastuulle, järjestöt painottavat.
Lääkärin etiikan vastaista
Vapaaehtoisvoimin toimivalla Global Clinicillä tavataan toistuvasti ihmisiä, jotka on käännytetty julkisen terveydenhuollon palveluista, vaikka heidän terveydentilansa vaatisi hoitoa. Tilanne on epäinhimillinen jokaisen palveluiden ulkopuolelle jäävän kannalta, mutta vaikea myös lääkäreille ja terveydenhuollon henkilökunnalle, jotka epävarmuuden vuoksi käännyttävät ihmisiä pois palveluista.
– Nykyinen tilanne on vastoin lääkärin etiikkaa, jonka mukaan potilaan yhteiskunnallisen aseman ei tulisi vaikuttaa potilaan saamaan hoitoon. Lääkäreiden kannalta on kestämätöntä, että lääkärin ammattietiikka ja terveydenhuollon toimintaperiaatteet ovat keskenään ristiriidassa, toteaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Järjestöt pitävät hoitoon pääsyn viivyttämistä myös taloudellisesti lyhytnäköisenä, koska kiireellinen hoito on oikea-aikaista hoitoa kalliimpaa. Ruotsissa paperittomien hoidon laajentaminen samantyyppiseksi kuin edellisen hallituksen antamassa lakiesityksessä jäi kustannusvaikutuksiltaan alle puoleen arvioidusta.
uutiskirje 
