Pian on taas joulun aika, mutta vielä ennen sitä saamme kuulla monesta tuutista tarinaa jumalan rakkaudesta, joka ilmeni Jeesuksen syntymässä.
Jeesuksen syntymätarina ja sen satumaiset yksityiskohdat saavat monet heltymään sukupolvi toisensa jälkeen. Kristinuskosta piittaamattomatkin ihmiset hyväksyvät mielellään tämän tarinan ja sen sanoman, koska sitä on heille opetettu lapsesta pitäen, se on ollut osa kulttuuria ja liittynyt vuosikymmenten ajan myös kaupalliseen kulttuuriin. Ja onhan joulu kiva syy juhlia, syödä ja juodakin, puhumattakaan joulupukista ja tontuista, joilla on hyvin vähän mitään kristillistä taustaa.
Hyvin harvaa kiinnostaa tietää, mitä itse kristinoppi kaiken tämä ”rakkauden juhlan” takana pitää sisällään. Kirkoissa näistä asioista harvoin puhutaan, nykyään suosituissa joululaulutilaisuuksissa vielä vähemmän. On ymmärrettävää, että jos ”joulun lapsen” taustalla oleva kristinoppi tehtäisiin kaikille tiettäväksi, monia ihan hyviä asioita olisi ehkä vaikea kaupata sen nimissä. Ja tekeväthän kirkko ja kristilliset seurakunnat ja järjestöt paljon hyvää. Kuitenkin monet positiiviset ilmiöt, joita kirkko ja uskontokunnat toteuttavat, on rakennettu sellaisen opin pohjalle, joka on kestämätön.
Tiivistän kristinopin perusasiat muutamiin peruslähtökohtiin, jotka jokainen voi tarkistaa tutustumalla asiaan kirjallisuuden perusteella tai vaikkapa netissä.
Jo ennen maailman luomista kaiken tietävä valtava rakkaus eli Jumala oli luonut enkelimaailman, josta yksi enkeli nousi kapinaan Jumalaa vastaan ja sai puolelleen muitakin enkeleitä, mikä johti tosi hankalaan tilanteeseen. He pyrkivät anastamaan Jumalan vallan. Jumala oli kaukokatseisesti valmistanut tällaisille enkeleille, eli Perkeleelle ja hänen avustajilleen, helvetin. Jumala ei kuitenkaan rakkaudessaan ja kaikkivaltiudessaan lopettanut Perkeleen työtä kerralla, ja se jatkuu kristinopin mukaan edelleenkin. On ennustuksia, kuinka perkele joutuu enkeleineen aikanaan helvettiin niiden ihmisten kanssa, jotka eivät kykene uskomaan Jeesukseen.
Jumala oli tehnyt suunnitelman ihmisestä, jonka hän tiesi lankeavan syntiin, mikä sitten tapahtuikin käärmeen houkuttelemana. Ihmisen synti tuotti kaikille myöhemmin syntyneille perisynnin, jonka jälkeen jokainen parkaiseva vauva on tuhoon eli helvettiin tuomittu. Sitä varten tarvittiin Jumalan suuri pelastussuunnitelma, jotta Jumalan viha voitaisiin välttää tai sitä edes vähentää. Tuo suunnitelmakin oli kaikkivaltiaan tiedossa tietenkin jo ennen aikojen alkua ja ihmisen luomista.
Jumala lähetti maan päälle tavallaan itsensä ihmisen hahmossa eli Jeesus-lapsen hoitamaan tätä tehtävää. Kolminainen jumala, isä, poika ja pyhä henki olivat olleet ennen aikojen alkua, mutta nyt tarvittiin poikaa, joka oli sekä täydellinen ihminen, että myös täydellinen Jumala. Maria sai Pyhän hengen siemenet ja synnytti hänet.
Raamattua lukuun ottamatta Jeesuksesta on olemassa tuskin ollenkaan tietoa. Kaikki perustuu vuosisatojen aikana koottuihin etupäässä uskonnollishenkisiin muistitietoihin, kirjoituksiin ja kirjeisiin perustuvaan tekstikokoelmaan ja on tulosta moninaisista asioista, kokouksista, väittelyistä, väärennöksistä ja nykykielellä poliittisista kompromisseista. Kirkkoisät ja kirkolliskokoukset rakensivat näistä eväistä sitten rakennelman, jonka yksi versio hyväksyttiin Nikaiassa vuonna 325 jkr.
Vaikka koko joulu ja joka tuutista tuleva kailotus ”Jumalan suunnattomasta rakkaudesta” tai ”Rakkauden lapsesta” pänniikin minua, toivon, että kaikilla ihmisillä olisi ainakin lämmintä, puhtautta ja ruokaa tulevanakin jouluna.
uutiskirje 
