Galleria Huutoa pyörittävä Mehiläispesä ry palkittiin Vuoden nykytaiteen ystävä 2016 -palkinnolla. Kiasman ystävät ry:n myöntämällä tunnustuksella haluttiin kiittää Mehiläispesä ry:tä rohkeasta ja epäitsekkäästä toiminnasta, jolla se on omalta osaltaan vastannut nykytaiteen monimuotoisuuden puolustamisesta, säilyttämisestä ja lisäämisestä.
Mehiläispesä ry:n ja Galleria Huudon perustivat vuonna 2002 vasta valmistuneet kuvataiteilijat. Tuolloin taitelijoiden ylläpitämät galleriat olivat suhteellisen harvinaista. Sittemmin ne ovat yleistyneet ja tulleet jopa muotiin.
Aluksi Galleria Huuto toimi Viiskulmassa. Tarkoituksena oli pyörittää vuoden ajan pop-up -näyttelytilaa. Toiminta on laajentunut ja paisunut Viiskulman ajoista. Yhä käytössä oleva Uudenmaankadun galleria avattiin vuonna 2005, Jätkäsaaren suuri näyttelytila on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Aluksi parinkymmenen nuoren tekijän yhdistys on nykyisin yli sadan kuvataiteilijan koti.
Toisilla sujuvat remonttihommat, toiset ovat hyviä paperitöissä.
Titteleissä matalalentoinen
Miten Mehiläispesä on järjestäytynyt?
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Henni Oksman ja hallituksen puheenjohtaja Kalle Turakka Purhonen kertovat Mehiläispesän olevan titteleissä matalalentoinen ja toiminnassa demokraattinen.
– Puheenjohtajuus jaetaan siten, että kun musiikki lakkaa, se joka jää ilman tuolia on puheenjohtaja, Turakka Purhonen nauraa.
Mehiläispesä ry:n toiminta perustuu vapaaehtoistyölle. Ne jotka työtä tekevät, saavat myös päättää miltä se näyttää. Henni Oksman kuvaa tekemisen henkeä hyväksi.
– Virheitä sallitaan. Kukaan ei tule sanomaan jälkikäteen miten asiat olisi pitänyt hoitaa.
Toimintatapa selittää osin Galleria Huudon tuoretta ja yllätyksellistä otetta. Gallerioissa nähdään usein uransa alussa olevien taiteilijoiden näyttelijöitä. Osa tekee läpimurtonsa Huudon kautta. Esimerkiksi tuorein Avek-palkittu ja runsaasti kiitosta saaneen Anna Estariolan näyttely nähtiin viime vuonna Jätkäsaaren Huudossa, aikaisemmin hän oli ollut esillä myös Uudenmaankadun Huudossa.
Yhteys työläishistoriaan
Taidekenttä on muuttunut jonkin verran Mehiläispesä ry:n reilun kymmenen toimintavuoden aikana. Turakka Purhonen pitää suurimpana mullistuksena keskustelua taitelijan toimeentulosta.
– Taiteilijat ovat heränneet siihen, että myös heillä on oikeus reiluun palkkaan.
Henni Oksman kertoo, että vaikka taiteilijoiden täytyy maksaa Galleria Huudossa näyttelyajasta vuokraa, sen taso halutaan pitää niin matalana kuin suinkin. Vuokra on tällä hetkellä välttämätön toiminnan varmistamiseksi. Tulevaisuudessa Oksman näkisi mielellään tilanteen, jossa näyttelyvuokraa ei tarvitsisi periä.
– Nyt valta on kahdessa kohtaa. Ensin taiteilija hakee näyttelyaikaa. Sen jälkeen täytyy vielä saada rahoittajilta päätös siitä, onko työ näyttelyvuokraan myönnettävän tuen arvoinen.
Jätkäsaaren alueen työläishistoria liittyy sattuman kautta Galleria Huudon nimeen. Galleriaa lähimpänä oleva raitiovaunupysäkki on nimetty Huutokonttoriksi.
– Jätkäsaaren gallerian lähellä on ollut aikoinaan Huutokonttori, jossa satama-alueen työläisille on nimenhuudon kautta kerrottu kenelle on sinä päivänä tiedossa työtä, Oksman selventää alueen historiaa.
Huutoa perustettaessa ei kuitenkaan tiedetty, että tulevaisuudessa toinen yhdistyksen gallerioista toimisi Huutokonttorin läheisyydessä.
Nimi on ainakin tässä tapauksessa enne. Turakka Purhonen kertoo, että Galleria Huuto pysyy pystyssä yhdessä tekemällä.
– Kaikki tekevät sitä mitä osaavat. Toisilla sujuvat remonttihommat, toiset ovat hyviä paperitöissä.
Henni Oksman tietää toiminnalla olevan merkitystä taiteilijoille.
– Yhdistyksessä toimii kerralla aina 20–30 aktiivia. Ihmiset aktivoituvat toimintaan elämäntilanteen mukaan, iloa ja yhteisöä kaivatessaan.
uutiskirje 
