Ammattiliittojen soveltamisneuvotteluissa parhaillaan olevan kilpailukykysopimuksen (kiky) tavoitteena on alentaa tuotannon kustannustasoa suhteessa kilpailijamaihin. Tämän on arvioitu lisäävän työllisten määrää jopa 45 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä ja vahvistavan julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.
Palkansaajien tutkimuspäällikkö Eero Lehto kyseenalaistaa molemmat arviot PT:n blogissa. Hänen mukaansa työpaikat voivat nettomääräisesti vähentyä 10 000:lla ja julkiset talouden tulot vuoteen 2020 mennessä supistuvat.
Lehdon mukaan valtiovarainministeriön laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että sisäinen devalvaatio siirtää tuloja korkeasti verotetusta palkkasummasta matalasti verotettuun yritysten toimintaylijäämään.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela on arvioinut kiky-sopimuksen muuttavan funktionaalista tulonjakoa eli palkkatulojen ja voittojen keskinäistä suhdetta voittojen hyväksi.
Tuottavuuskehitys muuttaa plussan miinukseksi
Eero Lehdon laskelma koskee vain ensi vuotta. Hänen mukaansa työllisten määrä kasvaa 17 260 henkilöllä, jos ei oteta huomioon työajan pidentymisen vaikutusta työpaikkoihin. Mutta jos työn tuottavuus ei heikkene väliaikaisesti, työajan pidennys vähentää 26 800 työpaikkaa, joten nettomääräisesti työpaikat voivat vähentyä jopa vajaalla 10 000 henkilöllä.
Vuosina 2018–2020 sopimus Lehdon mukaan lisäisi työllisyyttä kaikkiaan 21 680 henkilöllä, jos ei oteta huomioon, että työajan pidennys uhkaa pienentää työllisten määrää lähes 27 000 henkilöllä.
Julkisen talouden tuloja Lehto arvioi sopimuksen supistavan 190 miljoonalla eurolla vuosina 2017–2020. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kikyn pitäisi lisätä tuloja 600 miljoonalla.
”Julkisen talouden kannalta lohdullista tässä on se, että kikyn aikaansaamaan työvoimakustannusten alenemiseen mitä ilmeisimmin reagoidaan yritystasolla ja tulevissa työehtosopimuksissa. Mitä todennäköisimmin kiky kasvattaa palkkaliukumia, mikä taas pienentää arvioitua verotulojen menestystä”, Lehto kirjoittaa.