Suurin osa työpaikoista löytyy muuten kuin työpaikkailmoituksista. Sitran selvityksen mukaan 71 prosenttia löysi työpaikan muuta kautta. TE-toimistojen avulla työllistyi vain neljä prosenttia kyselyn 5 000 vastaajasta.
Joka viides oli saanut uuden työpaikan ottamalla suoraan yhteyttä työnantajaan. Liki joka kymmenes työllistyi joko nykyisten tai aiempaan työpaikkaan liittyvien verkostojensa avulla.
Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueen vetäjä Mikko Hyttinen muistutti torstaina, että puolet vastaajista oli ollut samassa työpaikassa yli viisi vuotta. Vaikka vastaajat pitivät omaa työtilannettaan hyvänä, yleinen epävarmuus ja pelko uusista irtisanomisista ovat kasvaneet.
Kaksi kolmesta vastaajasta voisi vaihtaa työpaikkaa, varsinkin jos tarjolla olisi mielekkäämpää työtä. Työpaikan perässä ei kuitenkaan haluta vaihtaa paikkakuntaa, vaikka entistä pidemmät työmatkat sopivat. Valtaosa käyttää työmatkoihinsa alle tunnin päivässä. Silti vain neljä prosenttia oli valmis käyttämään päivässä yli kaksi tuntia työmatkoihinsa.
Selvityksen mukaan työntekijöiden valmiudet eivät vastaa työelämän uusia tarpeita. Työntekijät pitivät vahvuuksinaan luotettavuutta, ahkeruutta ja hyvää asennetta. Hyttisen mukaan työelämässä tarvitaan ensisijaisesti vuorovaikutustaitoja, verkostoitumista, tiimityötä ja empatiaa.
Työurapalvelu heti työttömyyden alkuun
SAK:n johtaja Saana Siekkinen muistutti keskustelussa, että pitkään saman työnantajan palveluksessa olleella ei välttämättä ole kykyä hakea uutta työpaikkaa.
– Aiemmin työntekijä haki työpaikkaa työpaikkailmoituksella ja yleensä sai sen ammattinsa perusteella. Nyt hänen pitäisi osata tarjota osaamistaan.
Siekkinen esitti, että työttömyyden alkuun pitäisi saada jokaiselle työuraneuvontapalvelu, jossa katsottaisiin työnhakijan koulutustarve ja mahdollisuudet uuteen ammattiin.
– Kynnys uuden oppimiseen on korkea, jos perustaidoissa on aukkoja.
Tilanne on Siekkisen mukaan muuttumassa huonommalle tolalle, sillä ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutustuen leikkaukset heikentävät oleellisesti mahdollisuuksia kouluttautua uudelle alalle.
Suurin osa uusista työpaikoista syntyy palkkatyön ja yrittäjyyden väliin. Kokoomuksen puheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Elina Lepomäki toivoi, että itsensä työllistäjien asemaa kohennettaisiin sosiaaliturvalla. SAK:n Siekkinen muistutti, että siinä tapauksessa muut työnantajat ja työntekijät joutuisivat tukemaan itsensä työllistäjien heikkoja palkkoja.
Uusia pitkäaikaistyöttömiä Forssan verran
Pitkäaikaistyöttömyyteen ei keskustelussa löytynyt ratkaisuja. Kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) muistutti, että vuoden aikana uusia pitkäaikaistyöttömiä tuli Forssan kaupungin väestön verran.
– Pitkäaikaistyöttömissä on myös luku- ja kirjoitustaidottomia ja ihmisarkoja ihmisiä. Työmarkkinapalvelujen lisäksi tarvitaan sosiaalipalveluja, Filatov muistutti.
Hän arveli, että pitkäaikaistyöttömien palvelut heikkenevät entisestään, kun TE-palvelut siirretään maakuntien järjestettäviksi. Toimijoiksi tulevat kunnat, yksityiset yritykset ja kolmas sektori. Filatovin mukaan on vaikea nähdä, kuinka yksityiset yritykset keksisivät voittoa tuottavaa toimintaa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä.
lehti 