Hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketiltaodotettiin paljon, kirjoittaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki blogissaan. Hän jopa ajatteli, että jos kerrankin voisi kehua hallitusta konkreettisista ja tehokkaista keinoista työllisyyden parantamiseksi.
Ei voinut. Arhinmäelle jäi hallituksen tiedotustilaisuudesta päällimmäisenä tunteena tyhjä ja hämmentynyt olo.
”Hallitus piti jälleen yhden tiedotustilaisuuden suurella kohulla ja odotuksella, mutta ei sitten lopulta lunastanut odotuksia.”
”Kuulijalle ei auennut mitä todella on tulossa, ja onko edes tulevaisuudessa tulossa mitään merkittävää uutta työllisyyden parantamiseksi. Merkittävin positiivinen viesti oli työttömyysturvan määrärahojen käytön laajentaminen palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen. Tämänkin uudistuksen yksityiskohdat jätettiin vielä auki, ja niistä kerrotaan ensi maanantaina, ehkä.”
Konkreettisia tekoja olisivat Arhinmäen mielestä olleet ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamiseen selkeä malli, ja työttömyyskorvauksen käyttö työllistymiseen, esimerkiksi työllistymissetelin muodossa.
”Myös työttömyysturvan suojaosan korotus olisi tervetullut keino, joka kannustaisi työhön – ilman keppiä ja työttömän syyllistämistä. Näitä tärkeitä uudistuksia jäämme valitettavasti yhä odottamaan.”
Mistä saamattomuus johtuu?
Arhinmäki kirjoittaa aidosti kummeksuvansa, mistä johtuu hallituksen työllisyyspolitiikan saamattomuus.
”Suomessa tarvittaisiin kipeästi nimenomaan oikeita työpaikkoja, joista maksetaan oikeaa palkkaa. Työministeri Jari Lindströmin tänään lanseeraamassa ´työnäyte`-konseptissa haiskahtaa kuitenkin vahvasti ilmais- tai halpatyö.”
Arhinmäki kysyy, eikö hallitus todellakaan keksi muuta kuin työttömien jatkuvan kepittämisen ja syyllistämisen omasta ahdingostaan.
”Eikö keppiä heiluttava kokoomus kerta kaikkiaan ole valmis näkemään työpaikkojen puutetta pääsyynä työttömyystilanteeseen, vaan syyttää yhä työttömien laiskuutta työnhaussa? Itse en ainakaan enää keksi miten työttömiä voitaisiin nykyisestä enää lisää velvoittaa, esimerkiksi työttömällä on jo nyt velvollisuus vastaanottaa työtä kahden tunnin työmatkan takaa – aiotaanko ihmiset kenties velvoittaa kolmen, neljän tai viiden tunnin työmatkaan?”
Jos yksityinen ei vedä, on julkisen vuoro
Arhinmäki toivoisi hallituksen riisuvan ideologiset silmälasinsa ja näkevän myös julkisen sektorin mahdollisuudet työllistäjänä. Jos yksityinen sektori ei vedä, on julkisen sektorin vuoro laittaa rukkaset käteen ja tarttua lapionvarteen.
”Julkinen työllistäminen ei saa olla kirosana, eikä se varmasti ole sitä myöskään työttömille. Julkisen sektorin tarjoama väliaikainenkin työsuhde sosiaali- ja terveyspalveluissa, liikenneinvestoinneissa tai asuntorakentamisessa voi olla monille ihmiselle portti pysyvästi takaisin työelämään.”
”Työllistämisseteli, työttömyysturvan suojaosan korotus ja starttirahan laajentaminen tukisivat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden varassa Suomen uudet työpaikat pitkälti ovat. Suuret yritykset ovat sen sijaan viime aikoina tulleet tunnetuksi irtisanomisista, verokikkailusta ja heikosta yhteiskuntavastuusta”, Arhinmäki toteaa.
uutiskirje 
