Juha Sipilän hallitus on omaksunut tavan jakaa tietoa tipoittain. Viime viikolla julkistettiin kehysriihen tulokset ja sanottiin, että yrittäjyys- ja työllisyystoimista kerrotaan seuraavalla. Niin myös tehtiin, mutta työttömyysturvaan tulossa olevia kiristyksiä vain raotettiin. Yksityiskohdista kerrotaan ensi viikolla.
Hallituksen muutamalla rivillä kertomassa linjauksessa on kiitelty etenkin työttömyysturvan käyttöä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan sekä itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämiseen tähtäävää valmistelua.
Kokonaisuutta leimaa kuitenkin syyllistävä kannustinajattelu: työttömyys kasvaa, koska työttömillä ei ole riittävästi motivaatiota hakea töitä – siis pääosin oma vika.
Hallitus julkisti linjauksensa samana päivänä kuin Tilastokeskus viime vuoden työttömyystiedot. Vuonna 2015 työttömänä oli keskimäärin 252 000 henkilöä, joka oli 20 000 enemmän kuin edellisenä. Pitkäaikaistyöttömiä on 60 000 enemmän kuin viisi vuotta sitten.
Näin suuresta joukosta puhuttaessa on olennaista hahmottaa ongelman perimmäinen luonne: työttömyys johtuu työpaikkojen puutteesta. Itsestäänselvyys, joka on pakko lausua, koska sitä hämärretään jatkuvasti vierittämällä syytä yksilöiden niskaan.
Hallituksen työllisyyspolitiikka on tempoilevaa ja suorastaan vaikeimmassa asemassa olevia syrjäyttävää. Vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat välityömarkkinoiden vahvistamista, mutta juuri sitä hallitus on leikkaamassa.
Järjestöt tarjosivat vielä vuonna 2013 yli 10 000:lle heikossa työmarkkina-asemassa olevalle työttömälle tukea ja työpaikkoja. Ne paransivat työllistettyjen edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. 2013 järjestöjen työllistäminen kääntyi romahdusmaiseen laskuun, joka vahvistui viime vuonna, koska palkkatukimäärärahoja leikattiin.
Hallituksen julkistamien suuntaviivojen perusteella työttömyysturvauudistuksesta on tulossa pääosin rankaiseva. Työttömyysturvan ehtoja kiristetään. ”Muutetaan perusteita, joilla työstä saa työmatkan perusteella erota”, tarkoittanee työssäkäyntialueen laajentamista entisestään. Tällä hetkellä se on 80 kilometriä, mutta työttömän työnhakijan täytyy ottaa vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka on kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia päivässä.
Hallituksen linjauksen helmi on Työnäyte-palvelu. Kun kuntouttava työtoiminta on tehnyt tutuksi yhdeksän euron työpaikat, niin nyt on suunnitteilla täysin palkaton työnteko, joskin vapaaehtoisesti.
Hallitushan suosii sammakko-vertausta ja se sopii tähänkin: kun työttömän oloja huononnetaan vähän kerrallaan, hän ei huomaa hypätä pois vähitellen kiehuvasta vedestä ennen kuin on liian myöhäistä.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi