KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Hyväosaisilla ei ole varaa kyynistyä

Elina Hirvosen Afrikkaan mahtuu liimanhaistajanuoria, lahkolaisuutta ja taikauskoa, mutta myös elämisen iloa, värikästä bilekulttuuria ja tiedonhaluista keskiluokkaa.

Elina Hirvosen Afrikkaan mahtuu liimanhaistajanuoria, lahkolaisuutta ja taikauskoa, mutta myös elämisen iloa, värikästä bilekulttuuria ja tiedonhaluista keskiluokkaa. Kuva: Jarno Mela

Elina Hirvosen maailmassa tämän päivän yksinäisestä lapsesta voi varttua huomisen joukkosurmaaja. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rapautuminen on myrkkyä tuleville sukupolville – ja koko maailmalle.

Jani Saxell
6.5.2016 11.00

Kirja Kun aika loppuu (WSOY 2015) sijoittuu 2030-luvun alun Helsinkiin. Nuori mies nimeltä Aslak ampuu kiikarikiväärillä ohikulkijoita Lasipalatsin katolta. Ekoterroristin ajatusmaailma on yhdistelmä Friedrich Nietzscheä ja Pentti Linkolaa: ihmiset ovat elinkelvottomia haittaeläimiä – ja heitä on liikaa.

Romaanin minäkertojat, äiti Laura ja sisar Aava, joutuvat vastakkain kauhean totuuden kanssa: poliisin piiritysrenkaan sisällä on heidän poikansa ja veljensä.

Elina Hirvonen halusi välttää helppoja selityksiä, sitä, että Aslakin ulkopuolisuus ja ahdistus tyhjentyisivät yhteen tai kahteen selkeästi osoitettavaan asiaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Jos Pohjoismaat menettävät idealisminsa, maailmassa ei ole enää ketään.”

Laura-äiti luennoi ilmastonmuutoksesta yliopistolla, isä Eerik on ekoarkkitehti. Tiedostavat vanhemmat näkevät Aslakin hädän ja yrittävät parhaansa. Mutta jossain vaiheessa auttajatkin väsyvät ja hyvät ihmiset osoittautuvat voimattomiksi.

– On olemassa suruja ja kipuja, joihin kukaan ei voi vaikuttaa. Ihmiset ovat aina arvoituksia, elämä voi mennä raiteiltaan monella tapaa. Halusin rakentaa Aslakille perheen, jonka ongelmat eivät ole mitenkään poikkeuksellisia ja massiivisia, vaan sellaisia, joita kaikki joutuvat läpikäymään. En halunnut tehdä Aslakista hirviötä, vaan ihmisen, jonka huolen elonkehän tulevaisuudesta pystyn itsekin ymmärtämään, Hirvonen, 40, linjaa.

Hirvosen uusin romaani lähestyy samankaltaisia teemoja kuin kaksi edeltäjäänsä, Että hän muistaisi saman (Avain 2005) ja Kauimpana kuolemasta (Avain 2010): kipeitä perhesuhteita, sukupolvien yli ulottuvaa syyllisyyttä, sitä, miten asiat liittyvät yllättävillä tavoilla toisiinsa ja globaali todellisuus puskee läpi meidän keskiluokkaiseen elämäntapaamme. Ja nekin, jotka yrittävät tehdä maailmasta paremman, ovat kukin sisimmässään hajallaan ja yksin.

Kaukaa näkee lähelle

Kun aika loppuu -romaanin lähimenneisyydessä, siis meidän ajassamme, Aslakin perheellä on vielä yhteistä onnea ja maailmanparantamisen meininkiä. 2030-luvulle tultaessa ihmissuhteiden keskipakoisvoimat pauhaavat. Lauran ja Eerikin suhteeseen hiipivät puhumattomuus ja pettäminen.

Maailmalla Somalian, Syyrian ja Libyan konfliktit eivät ole oikeastaan koskaan loppuneet. Aavikoituminen ja puhtaan veden puute pakottavat ihmisiä sissiarmeijoihin tai ihmissalakuljettajien matkaan.

Hirvonen ei pidä kirjaansa niinkään perinteisenä dystopiana, vaan etäännytettynä kuvauksena omasta ajastamme. 2030-luku tarjoaa uuden perspektiivin normaalina, jokapäiväisinä ja muuttumattomina pitämiimme asioihin.

– Niin kuin taulua katsoessa pitää astua vähän kauemmas nähdäkseen paremmin. Meidät on kudottu säikeistä, joita emme edes tiedosta. Aikaisempien ja tulevien sukupolvien elämä hengittää meissä nyt.

Hirvonen käsittelee siis perieksistentialistisia inhimillisen vastuun teemoja: me nykyihmiset arkisine valintoinemme olemme niitä Lauroja ja Eerikejä. Meistä on osaltamme kiinni, millaisia 2030-luvun nuorista aikuisista tulee. Eikä kaikkeen voi millään vaikuttaa.

Valot kiinni

Hirvosen viesti on puhutteleva: ihminen tarvitsee toivoa – niin yksilötasolla, henkilökohtaisessa elämässään kuin laajemminkin, koko planeetan säilymisen kannalta. Muuten ei vain voi elää ja säilyä ihmisenä.

– Hyväosaisilla ihmisillä ei ole varaa kyynistyä. Sitä mantraa itselleni hoen. Juttelin juuri kahden syyrialaisen, Suomessa asuvan ystäväni kanssa. Heille Pohjoismaat ovat olleet se kolkka maailmassa, joka vaalii oikeudenmukaisuutta, hyvyyttä, yhdenvertaisuuden ja rauhan pyrkimyksiä. Nyt täällä on hallituksia, joita ei pahemmin kiinnosta sen paremmin sodan ratkaisu kuin pakolaisten hätä. Jos Pohjoismaat menettävät idealisminsa, maailmassa ei ole enää ketään.

Hirvosen mukaan pohjoismainen hyvinvointivaltio ansaitsisi kirkkaasti Nobelin rauhanpalkinnon.

– Onhan se yksi ihmiskunnan historian mielettömimpiä rauhanomaisia yhteiskuntakokeiluja: ihmisen lähtökohdat ja perhetausta eivät enää määrää hänen asemaansa. Jokaisella lapsella on oikeasti yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Kirjailija-toimittaja-dokumentaristi Hirvonen pelkää monen nykylapsen ja 2030-luvun nuoren aikuisen puolesta.

– Yhdenvertaisuuden ideaali on jo romahtanut, koulujen on annettu eriytyä. Suomessa eri tavoin oirehtivat lapset ja perheet jätetään tosi yksin. Toisilla lapsilla ei ole varaa ostaa lahjaa kaverin synttäreille. Maahanmuuttajapoikien yksinäisyys voi olla totaalista ja rankkaa.

Hirvonen kehottaa tutustumaan kasvatuspsykologian dosentin, tietokirjailija Niina Junttilan teokseen Kavereita nolla (Tammi 2015).

Kun aika loppuu oli tekijälleen henkilökohtaisestikin rankka ja ravisteleva prosessi: Hirvonen ryhtyi urakkaansa, kun hänen esikoisensa oli kahden ja kuopus vastasyntynyt.

– Oli järjetöntä pienten lasten kanssa kirjoittaa tuollaista kirjaa, tavallaan läpikäydä vanhemmuuden pahinta painajaista: miltä tuntuu, jos omasta pojasta tulee joukko-surmaaja. Voin fyysisestikin pahoin kaiken koulusurmia ja lasten yksinäisyyttä käsittelevän materiaalin äärellä.

Hyvän nujertumattomuutta

Hirvonen ei juutu maailman vääryydessä piehtarointiin. Toivo ja tekemisen meininki voivat löytyä yllättävistä paikoista, vaikkapa 2030-luvun Mogadishusta.

Kun Aslak löytää internetin ekofasistien toimintaohjeet ja ääriryhmien petollisen lumon, hänen sisarensa kehityskulku on lohdullisempi. Romaanin alussa Aava on lääkäri ja kehitysyhteistyöntekijä, kyyninen ajelehtija, joka ei edes halua elämäänsä mitään kestävää.

Aava löytää somalialaisia naisia, joilla on mieletön halu rakentaa ympärilleen tavallisuutta, pyörittää arkea ja kasvattaa lapsia, vaikka olosuhteet olisivat millaiset tahansa.

– Aava kyllästyy vellomaan hyväosaisen länsimaisen ihmisen angstisessa kuplassaan ja menee mukaan siihen yhteisöön. Afrikassa ja Lähi-idässä tapaa sukupolvien yli jatkuneita vihollisuuksia, mutta myös ihmeellistä sitkeyttä ja hyvän nujertumattomuutta, Hirvonen innostuu.

Tai kuten Aava itse asian ilmaisee: ”Loputtoman väkivallan keskellä ei ole mitään tärkeämpää kuin puolustaa elämän merkitystä, sitä sitkeämmin, mitä turhauttavammalta, toivottomammalta ja lohduttomammalta se tuntuu.”

Nouseva Afrikka

Afrikka nähdään usein loputtomien sotien ja HIV-epidemian maanosana. Hirvonen asui miehensä Ilpo Kiiskisen kanssa vuodet 2007–2009 Sambiassa. Mies teki hommia YK:n kehitysohjelma UNDP:n tiedottajana, Hirvonen autteli ”yleishäslärinä” paikallista elokuvateollisuutta alkuun.

– Sambia on tosi köyhä, mutta vakaa maa poliittisesti levottoman alueen keskellä. Kun menimme sinne, paikallinen elokuvanteko oli olematonta. No meillä oli yhden sambialaisohjaajan ja muutaman suomalaisen kanssa projekti, jonka puitteissa tehtiin pitkä elokuva ja koulutettiin paikallisia nuoria. Nyt kaikki ne nuoret ovat perustaneet omat yrityksensä! Siellä on paljon potentiaalia, kaksi-kolmikymppisten sukupolvea, jotka eivät enää halua velloa vanhempiensa ongelmissa. Tarvitaan vain pikkuinen impulssi ja vähän rakenteellista tukea, Hirvonen iloitsee.

Hirvosen Afrikkaan mahtuu kodittomia liimanhaistajanuoria, lahkolaisuutta ja taikauskoa, mutta myös elämisen iloa, värikästä bilekulttuuria, koulutettua ja tiedonhaluista keskiluokkaa.

Eteläisessä Afrikassa on jo pitkään eletty talousbuumia, Nigerian Nollywood on mennyt Hollywoodin ohi globaalina elokuvakeskuksena.

Lepakon ja Lahden 1990-luvun alun punk-piireistä yhtiövallan vastaisen herätyksensä saanut ikiaktivisti Hirvonen seuraa talouslehtiä antaumuksella. Kiinan ja Intian ohella maailmantalouden tulevaisuuden veturiksi on puskemassa Afrikka.

– Jos olisin sijoitusneuvoja tai yrityskonsultti, kehottaisin asiakkaitani tähyilemään sinnepäin. Toivottavasti Afrikan nousun kääntöpuolena ei tule sisäänpäin kääntyvää, nationalismiin uppoavaa, näivettyvää Eurooppaa. Maanosa, josta olen tällä hetkellä eniten huolissani, on tämä omamme.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Mai Kivelä.

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

Sähköpotkulautojen käyttämistä ollaan rajoittamassa.

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

Minja Koskela.

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
03

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
04

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 
05

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

16.05.2025

Radikaali esitys vasemmalta: Tehoeläintuotanto lopetettava tyystin

15.05.2025

Kohu paisuu, nyt puhuu pääekonomisti: Hyvin ongelmallista, jos luottamus valtiovarainministeriön puolueettomuuteen horjuu

15.05.2025

Vihreä siirtymä on Euroopalle turvallisuuskysymys, sanoo Jussi Saramo – EU:n budjetti ohjaa tulevaisuutta

15.05.2025

Paavo Lipponen kiistää muistelmissaan oikeistosyytökset ja sanoo tehneensä pääministerinä sosialidemokraattista politiikkaa

15.05.2025

Hallitus yksinkertaistaa työttömyysturvaa: ”Tuhansien ihmisten etuuksia leikataan”

14.05.2025

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

14.05.2025

Sijoitus rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa romahti – ”Näillä mittareilla Suomea ei voida pitää lasten hyvinvoinnin mallimaana”

14.05.2025

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

13.05.2025

Li Andersson tylyttää: Hallituksen talouspolitiikka on surkea epäonnistuminen kaikilla keskeisillä mittareilla

13.05.2025

Maanpakolaistoimitukset verkostoituvat Latinalaisessa Amerikassa

13.05.2025

Miten valtiovarainministeriöstä tuli hallituspolitiikkaa ohjaava superministeriö? KU:n podcastissa pohditaan ministeriön historiaa ja tulevaisuutta

13.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään