Meillä kansalaiskeskustelu Natoon liittymisen eduista ja haitoista on usein pyörinyt Suomi-keskeisesti, ikään kuin kysymyksessä olisi hyvin rajallisen liiton muodostaminen maamme turvallisuuden lisäämiseksi. Tarkastelukulma laajeni hieman, kun huomattiin, että Natoon liittymiskysymys koskettaa myös läntistä naapuriamme Ruotsia.
Suomessa oikeisto on ajanut Natoon liittymistä turvallisuuden tarpeeseen vedoten. Oikeisto on selittänyt meille kansalaisille, että yhteiskunnalliset kriisit ovat ovella ja synnyttävät paineita, johon tarvitaan tueksi ulkopuolista venttiiliä.
Venäjästä on luotu ”uhkakulissi”, sillä se on tarpeen kansan kääntämiseksi sopimuksen taakse. Samalla on annettu ymmärtää, että voimme olla jo myöhästymässä Natoon pääsemisessä.
Kautta vuosisatojen suurvallat ovat tukeneet kansainvälistä kaupankäyntiään sotilaallisella ylivoimallaan. Nato on Yhdysvaltojen johtama sotilaallinen liittouma, joka perustettiin ensin puolustusliitoksi.
Persianlahden sodan jälkeen vuonna 1991 Nato muutettiin sotilasliitoksi, jonka tehtäväkuvassa periaatteena ei ole enää puhdas puolustus hyökkääjää vastaan, vaan ”elintärkeiden intressien” puolustaminen kaikkialla maailmassa. Elintärkeiden intressien kohteita voi löytyä niin Syyriasta kuin Siperiastakin.
Aikoinaan Ranska halusi pitää Naton poissa Euroopasta ja luoda eurojoukot Euroopan puolustajiksi. Saksa halusi Naton joukkoja Eurooppaan ja jyräsi ranskalaisten näkemyksen. Yhdysvaltain tärkeimmäksi liittolaiseksi Euroopassa kehittyi Saksa.
Yhdysvallat jätti Britannian toiselle sijalle, mikä oli pettymys briteille. Britannia yritti lähestyä Ranskaa, mutta heikoin tuloksin. Kestääkseen menetyksen briteille on voimistunut halu kääntää selkänsä Manner-Euroopalle.
Berliinin muurin kaatumisen jälkeen Persianlahden sodan alkamiseen asti uneksittiin hetkellisesti ”Vancouverista Vladivostokiin ulottuvasta euro-atlanttisesta turvallisuusyhteisöstä”. Vuonna 1992 alkoi uusi aika. Se alkoi, kun nouseva Saksa havaitsi mahdollisuuden laajentua itään ja työntää Venäjää ulos Euroopasta.
Venäjän ja Saksan välinen kilpailu elpyi. Yhdysvallat on vahvistanut Saksan asemaa viedäkseen läntistä markkinataloutta menestyksellisesti itään.
Toisaalta se on halunnut sitoa Saksan voimaa ja estää liiton syntymistä Saksan ja Venäjän välille. Saksa onkin tehnyt jo vuosia rauhanomaista taloudellista tunkeutumista Itä-Euroopan vaikutusalueille.
Jos nyt Suomi ja tai Ruotsi liittyisi Natoon, se vahvistaisi Yhdysvaltojen vaikutusta Euroopassa ja Saksan asemaa EU-maiden välisessä mittelyssä. Naton turvavyö työnnettäisiin mahdollisimman lähelle Venäjää. Suomen yhteiskunta militarisoituisi, kun ystävä–vihollinen-ajattelu nousisi valtakeskusteluun.
Sisäpolitiikan ensisijaisuus vaihtuisi ulkopolitiikan merkityksen kasvuksi. Hyökättäisiin sananvapauden, naapuruuden ja tasa-arvon aatteita vastaan.
Haluammeko me olla mukana jakamassa Eurooppaa toistamiseen ja työntämässä Venäjää pois Euroopasta, luomassa länsivalloille valtaa ja markkinapaikkoja rikastua omien taloudellisten etujemme, kuten Venäjän-kaupan menetysten, kustannuksella?
uutiskirje 
