Veronkevennykset piti hallitusohjelman mukaan painottaa pieni- ja keskituloisille. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan hallituksen linjana näyttää kuitenkin olevan tasainen veroasteen lasku kaikilla tulotasoilla.
– Yllättävintä oli, että kilpailukykysopimuksen toimet eivät kiristäkään verotusta. Kun päälle tulevat vielä hallituksen veronkevennykset, palkansaajien verotus kevenee aika selvästi, Ilmakunnas sanoo.
Pienipalkkaisuus ei parane tulonsiirroilla
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki puhui viime viikolla palkkaerojen kasvusta. Ilmakunnas ihmettelee Hetemäen mielipiteen herättämiä kommentteja, joiden mukaan pientä palkkatuloa voitaisiin täydentää tulonsiirroilla.
Ilmakunnas epäilee, ettei tulonsiirroilla voida estää käytettävissä olevien tuloerojen kasvua.
– Meillä ollaan huolestuneita kannustinloukuista, mutta ei matalimpien palkkojen pieneneminen ainakaan paranna tilannetta.
Ilmakunnas sanoo, että aina kun sosiaaliturvalla joudutaan täydentämään palkkatuloja, kannustinloukkuja pahennetaan.
– Jos työstä saa vähemmän tuloa käteen, niin se lyö kannustinloukkujen purkua korville.
Kelaetuuksien tasainen leikkaus koskee Ilmakunnaksen mukaan myös työmarkkinaetuja.
– Riskinä on, että työttömien suhteellinen asema voi heiketä ja heidän syrjäytymisriskinsä kasvaa.
Pelkkää keppilinjaa työttömyyteen
Suomessa työllistämistä on pyritty yleensä edistämään keppi- ja porkkalinjalla. Ilmakunnaksen mielestä nykyisen hallituksen painopiste näyttää olevan vain keppilinjassa.
– Siinä ei haeta samanlaista tasapainoa kuin perinteisemmässä Suomen mallissa, jossa yritettiin sekä porkkanalla että kepillä. Ei budjettiehdotuksessa oikein näitä työttömien työllistämistä vahvistavia toimia ole.
Ilmakunnas ihmettelee, mihin hallitus unohti uudelleenkoulutuksen, jota moni työtön kaipaisi. Hänen mukaansa hallituksen papereissa on vain vähän kasvun elementtejä.
– Onhan siellä muutama liikennehanke, mutta hallitus tuntuu pistävän kovasti toivoa työmarkkinakoriin, koska muita kasvua edistäviä toimia on aika vähän.
Eläkeläisten kukkaro kevenee
Eläkeläisille ensi vuodelle tulevat veromuutokset ovat osittain tervetulleita. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhosen mukaan lopputulema on kuitenkin, että eläkeläisten kukkaro kevenee entisestään.
– Eläkeläisten veroalennus on positiivista, mutta muutoin mennään huonompaan suuntaan. Lääkekorvaus pienenee, matkakustannusten omavastuu kasvaa ja polttoaineveron korotus lisää myös asumiskustannuksia. Nämä vaikuttavat merkittävästi kaikista pienituloisimpiin, ikävä kyllä.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa kaikista pienituloisimmille luvataan 30 miljoonan edestä maksuhelpotuksia. Helpotus koskisi niitä, jotka eivät maksa valtion- eikä kunnallisveroa.
– Todennäköisesti maksuhelpotus ei riitä kompensoimaan muita korotuksia ja leikkauksia. Toki se riippuu jokaisen sairausmenoista ja lääkekuluista. Luultavasti sairaimmat häviävät kaikista eniten.
Korhosen mukaan parempi keino tukea pienituloisimpia olisi nostaa eläkkeitä ja sosiaalitukia euromääräisesti.
– Yksinkertaisin keino tehdä oikeudenmukaista politiikkaa olisi korottaa kaikista köyhimpien eli alle tuhannen euron tuloilla kamppailevien tukia. Tähän ei tunnu olevan haluja.
Vanhuspalvelun mitoituksen väljennys, eli hoitajamäärien vähentäminen vanhusta kohti, romuttaa Korhosen mukaan koko vanhuuspalvelulain.
– Lain annetaan olla voimassa, mutta sisältö ajetaan alas. Se on kovaa politiikkaa. Jo nyt ollaan ongelmissa hoitajamitoituksen kanssa. Siellä ei ole yhtään varaa joustaa alaspäin.
uutiskirje 
