Maakuntaverolle vilautettiin maanantaina vihreää valoa. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi, että maakuntavero vahvistaisi maakuntien itsehallintoa.
Maakuntavero mahdollistaisi myös maakuntien pitkäaikaiset lainat. Muutoin ne voivat ottaa vain lyhytaikaista velkaa. Vehviläisen mukaan maakuntavero selvitetään perinpohjaisesti.
Tavalliselle veronmaksajalle maakuntauudistus tietää vain pieniä muutoksia. Kaikkien kuntien pitää laskea veroastettaan 12,5 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti valtionvero nousee. Vehviläinen myönsi, että verouudistus ei kohtele kaikkia veronmaksajia neutraalisti.
Osalle kuntia muutos voi olla vaikea. Kuntien sote-menot ovat olleet 43 – 75 prosenttia kunnan budjetista. Tämä osuus siirtyy nyt maakunnille.
Vastaisuudessa kunnat saavat korottaa veroastettaan vain poikkeustapauksissa, ja silloinkin siihen tarvitaan valtiovarainministeriön kuntaosaston lupa.
Rahoitus sote-pohjalta, tehtäviä myös muualta
Maakuntauudistus lähtee lausuntokierrokselle elokuun aikana. Vehviläinen lupasi, että hallituksen reformiryhmä lukee palautteen tarkkaan.
– Meillä on uudelleen arvioinnin paikka lausuntokierroksen jälkeen.
Kymmenen viikon aikana mm. kunnilta toivotaan kantaa maakuntamalliin, -rahoitukseen ja henkilöstön asemaan.
Soten lisäksi maakunnille siirtyvät työllisyys- ja elinkeinopalvelut, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelyt, aluekehittäminen, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Maakuntien rahoitus määräytyy kuitenkin valtaosin soten perusteella.
Rahoituksesta 87 prosenttia tulee kansalaisten ikärakenteen ja tarpeen mukaan. Tärkein kriteeri on sairastavuus, mm. syöpä ja diabetes on huomioitu erikseen laskennassa. Sosiaalitoimessa rahoitusta tulee painotetusti työkyvyttömistä. Kymmenen prosenttia rahoituksesta tulee asukasluvun perusteella.
Tähän saakka kunnat ovat saaneet soten, liikenteen ja työttömyyden hoitoon valtionosuuksia mm. työttömyysasteen ja työpaikkaomavaraisuuden perusteella.
Valtionosuudet taas uusiksi
Kunnat joutuvat miettimään tarkkaan, kuinka hoitaa tehtävänsä. Vehviläinen painotti, että uusi valtionosuusuudistus laitetaan liikkeelle vielä tämän vaalikauden aikana. Edellinen valtionosuusuudistus astui voimaan asteittain vuoden 2015 alusta.
Neljän vuoden siirtymäkauden aikana kunnan asukasta kohti saama valtionosuus voi nousta tai laskea korkeintaan 25 eurolla vuodessa.
Valtionosuusjärjestelmää muutetaan mm. siten, että kuntien kiinteistöverotuotoista käytetään kuntien tasausjärjestelmään.
”
Johtajanimityksillä on kiire”
Maakuntavaltuustot valitaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuussa 2018. Valtuutettuja on oltava 59, suurimpaan maakuntaan heitä tulee 99.
Maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2018. Maakuntien toiminta käynnistyy tammikuussa 2019.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan maakuntavaltuustojen kiireellisin tehtävä on laittaa haku maakuntajohtajasta alulle.
– En ota kantaa siihen, millainen maakuntajohtajan pitäisi olla. Jokainen maakunta valitkoon itselleen sopivimman.
Maakunnatkaan eivät ministerin mielestä voi olla toistensa kopioita, vaan esimerkiksi Uusimaa ja Lappi voivat järjestää tehtävät haluamallaan tavalla voimavarojensa mukaan.
Vehviläinen ei suostunut ottamaan kantaa, voiko pääkaupunkiseutu olla oma maakuntansa. Hän totesi, ettei asianosaisilta ole tullut esitystä omasta maakunnasta.
lehti 