Hallitus antaa talousarvioesityksessään ensi vuonna kunnille luvan vähentää vanhustenhoidon kustannuksia noin 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien henkilöstön vähimmäismitoitusta ollaan laskemassa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen mukaan hallitus jatkaa heikoimmilta ja puolustuskyvyttömiltä leikkaamista.
– Eikö mikään ole hallitukselle pyhää? Jos jostakin asiasta tässä yhteiskunnassa on jo leikattu liikaa, on se vanhustenhoito. Ikäihmiset ja vanheneva väestö eivät ole mikään kylmä kuluerä, vaan heille kuuluu sama jakamaton ihmisarvo kuin kaikille muillekin. Eikö yhteiskunnan tavoite nimenomaan ole pitkä elinikä ja arvokas vanhuus?
”Halutaanko tässä luoda jo valmiiksi matalapalkkaiselle hoiva-alalle lisää vielä matalampia palkkaluokkia?”
Oikeus hyvään hoitoon ei toteudu
Vanhuspalveluita Suomessa valvova Valvira ja vanhusjärjestöt ovat kritisoineet hoitajamitoituksen heikentämistä. Valviran mukaan ihmisten oikeus hyvään hoitoon ei Suomessa toteudu. Pekosen mukaan nyt heikennetään tietoisesti vanhusten henkistä hyvinvointia.
– Kyllä arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu muutakin kuin välttämättömin ruoka ja muut perustarpeet. Ylikuormittuneilla, uupuneilla ja äärirajoille viedyillä hoitajilla ei ole enää mitään mahdollisuutta asiakaslähtöiseen hoitotyöhön. Onko tämä enää hyvää hoitoa? hän kysyy.
Nykymitoituskaan ei riitä
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan jo nykyinen minimimitoitus 0,5 on riittämätön.
– Mikäli mitoitusta lasketaan 0,4:ään, ei päivittäistä perushoitoa kuten peseytymisessä, ruokailuissa, WC-käynneillä, pukeutumisessa ja riisuutumisessa auttamista sekä terveydentilan seurantaa ja hoidon tarpeen arviointia pystytä turvaamaan. Myös vanhusten turvallisuus vaarantuu, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi.
0,4:n mitoitus tarkoittaa SuPerin mukaan sitä, että asiakkaalle aikaa on 108 minuuttia vuorokaudessa. Tällä mitoituksella ei ravitsemuksen ja hygienian lisäksi voida tehdä mitään muuta. Ulkoilu ja viriketoiminta jäävät kaukaiseksi haaveeksi.
Kelpoisuusvaatimuksia alennetaan
Hoitajamitoituksen lisäksi hallitus on alentamassa myös hoitajien kelpoisuusvaatimuksia. Aino-Kaisa Pekosen mielestä tämä kuvaa hallituksen heikkoa arvostusta paitsi vanhuksia, myös hoitajia kohtaan.
– Toki on tehtäviä, joita voi tehdä myös ilman koulutusta, mutta kyllä nimenomaan laadukkaalla koulutuksella taataan hyvä hoito ja hoiva, osaaminen lääkehoidossa, ravitsemuksessa, asentohoidoissa ja niin edelleen. Nämä tosiasiat eivät hallituksen päätöksillä muuksi muutu.
Pekonen epäilee hallituksen todellisena tavoitteena olevan hoitohenkilökunnan palkkojen alentaminen.
– Halutaanko tässä luoda jo valmiiksi matalapalkkaiselle hoiva-alalle lisää vielä matalampia palkkaluokkia?
Leikkauksia molemmista päistä
Pekonen muistuttaa myös kotihoidon tilasta. Suomessa on pitkään ollut linjana laitoshoidon vähentäminen ja kotihoidon lisääminen. Kodeissa hoidetaan entistä huonokuntoisempia vanhuksia, mikä edellyttäisi lisää resursseja kotihoitoon.
– Hallitus leikkaa nyt molemmista päistä. Samaan aikaan laitoshoitoa on vähennetty kunnissa valtioneuvoston linjausten mukaisesti systemaattisesti, mutta kotihoidon resursseihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tämä on todella kylmää peliä yhteiskunnan heikoimmilla.
uutiskirje 
